Siirry suoraan sisältöön

Vuoroasuminen ja sen vaihtoehdot

vuoroasuminen

Vuoroasuminen on noussut vähitellen tärkeäksi vaihtoehdoksi eron jälkeen, kun mietitään miten lapset asuvat vanhempiensa luona. On vuoroasumista toki ollut aiemminkin, mutta viime vuosina siitä on tullut yleisempää.

Vuoroasuminen määritellään hallituksen esityksessä HE 88/2018 vp sivulla 20 seuraavasti: “Vuoroasumisella tarkoitettaisiin lähtökohtaisesti tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta toisen vanhempansa luona.” Näin ollen vuoroasumista on sekin, jos lapsi on kahden viikon ajanjaksolla toisella vanhemmallaan 8 päivää ja toisella 6 päivää. Myös lomien luonapidot otetaan tässä huomioon, eli vuoroasumisen määrittelyssä lasketaan luonapidon määrä vanhemmilla koko kalenterivuoden ajalta. Tähän 40 prosenttiin ei kuitenkaan kannata liikaa kiinnittyä, sillä kuten yllä olevasta lainauksesta selviää, kyse on vain yleisestä lähtökohdasta. Perinteisempi käsitys vuoroasumisesta on vuoroviikkoasuminen, jossa siis lapsi asuu vuoroviikoin vanhemmillaan. Tämä meneekin kiistatta vuoroasumisen piiriin.

Vuoroasumisen onnistuminen edellyttää pääsääntöisesti hyvää yhteistyötä vanhempien välillä, sekä sitä, että vuoroasuminen sopii myös lapselle. Vuoroasumisen tarkoitus ei ole jakaa lasta tasan vanhempien välillä taikka toteuttaa jonkinlaista vanhempien välistä tasa-arvoa. Lähtökohtana on aina lapsen etu. Jos vanhemmat ovat riitaisia, tuomioistuin ei vuoroasumista pääsääntöisesti määrää. Asiassa on kuitenkin lukuisia eri elementtejä, ja pelkkä riitaisuus ei sinänsä vuoroasumista estä, vaan asiassa tulee selvittää miten tämä vaikuttaa lapseen, ja millaiseen järjestelyyn lapsi on mahdollisesti jo ehtinyt tottumaan. Myös lapsen ikä ja luonne ovat merkittäviä tekijöitä asiaa ratkaistaessa. Riitaisissa asioissa tuomioistuin haluaa yleensä teettää olosuhdeselvityksen, sillä tuomioistuin tarvitsee riitaisissa tärkeissä kysymyksissä puolueetonta tietoa päätöksenteon pohjaksi. Vuoroasuminen on tällainen kysymys.

Vuoroasumisen osalta on myös lapsen kannalta huomattava, että vuoroasuminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan. Lapsen koulut, kaverit ja elinpiiri ovat tietyllä alueella, ja tätä ei voi rikkoa joka toinen viikko. Joskus erovanhemmat päättävät toimia äärimmäisellä tavalla lapsen edun mukaisesti ja muuttavat itse vanhempina edestakaisin. Tällöin siis lapset asuvat esimerkiksi vanhempien entisessä kodissa, ja vanhemmat asuvat siellä lasten kanssa vuoroviikoin. Tämä ratkaisu kuormittaa lapsia kaikkein vähiten, mutta tämä ei toki ymmärrettävästi sovi kaikille vanhemmille. Jokaisen tuleekin tehdä vuoroasumisen käytännön ratkaisut yhdessä neuvotellen lapsen ikä ja luonteenpiirteet huomioiden.

Mikäli tarvitset juridista apua erossasi, ota yhteyttä! Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *