Siirry suoraan sisältöön

Huolto

huolto rinnakkaisvanhemmuus

Rinnakkaisvanhemmuus

Vaativissa erotilanteissa, joihin liittyy yhteisiä lapsia, saattaa olla aiheellista miettiä olisiko rinnakkaisvanhemmuus ratkaisu riitaiseen tilanteeseen. Tämä on suhteellisen uusi käsite, jolla on pyritty ratkaisemaan vanhempien riitaisia välejä eristämättä toista vanhempaa vanhemmuudesta millään tavalla. Erovanhemmuus jaetaan pääsääntöisesti kolmeen eri muotoon, jotka ovat 1) konfliktoitunut vanhemmuus (conflicted co-parents), 2) yhteistyövanhemmuus (collaborative / cooperative co-parents) ja 3) rinnakkaisvanhemmuus (parallel parenting). Ideaalina on pidetty… Lue lisää >Rinnakkaisvanhemmuus

olosuhdeselvitys lapsen toive

Olosuhdeselvitys lapsiasiassa

Mikä on olosuhdeselvitys? Lapsenhuoltolain 16 §:n mukaan tuomioistuimen tulee lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevassa riidassa hankkia tarvittaessa olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta eli hyvinvointialueelta. Selvityksen tarkoitus on hankkia tuomioistuimelle päätöksen tueksi mahdollisimman neutraalia tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista. Käytännössä selvitykset ovat tasoltaan jokseenkin kirjavia, joskin ne antavat yhden näkökulman asiaan, jossa vanhempien käsitykset eriävät toisistaan. Mikä on olosuhdeselvityksen tarkoitus? Olosuhdeselvitys pyydetään nimenomaan siksi,… Lue lisää >Olosuhdeselvitys lapsiasiassa

yksinhuolto

Yksinhuoltajuus

Lapsen huollossa yhteishuoltajuus on oikeuskäytännössä vahva lähtökohta, mutta yksinhuoltajuus voi tulla kysymykseen, jos yhteishuolto ei toimi. Näiden välillä on kuitenkin vielä mahdollista määritellä yhteishuolto tehtävänjakomääräyksin, jossa siis lapsen yhteinen huolto pysytetään, mutta huoltoon liittyvät tehtävät jaetaan huoltajien kesken. Tällöin siis toinen huoltaja saa päättää yksin vaikkapa terveydenhuollosta ja koulusta, vaikka muut tehtävät ovat edelleen yhteisen päätöksenteon takana. Yhteishuollon muuttaminen yksinhuolloksi… Lue lisää >Yksinhuoltajuus

yhteishuoltajuus yksinhuoltajuus

Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

Avioeron jälkeen lapsen yhteishuoltajuus on lähtökohta, johon on erikseen haettava muutosta jos siihen on tarvetta. Avoliitossa lähtökohtaisesti lapsen huoltajana on äiti, mutta yhteishuolto saadaan erikseen vahvistettua lastenvalvojalla isyyden vahvistamisen kautta. Lapselle voidaan nykyään vahvistaa myös kaksi äitiä, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla ja molemmat äidit tähän suostuvat. Lapsen yhteishuoltajuus tarkoittaa päättämistä lapsen asioista yhdessä, ja yksinhuoltajuus päättämistä lapsen asioista… Lue lisää >Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

yhteishuolto ja päätöksenteko

Yhteishuolto ja päätöksenteko

Eron jälkeen lapset jäävät pääsääntöisesti molempien vanhempien yhteiseen huoltoon. Ero ei siis muuta avo- tai avioliiton aikaista vanhemman huoltosuhdetta. Yhteishuolto tarkoittaa periaatteessa sitä, että vanhemmat tekevät päätökset lapsen huoltoon liittyvissä asioissa yhdessä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 5.1 §:ssä todetaan pääsääntö: ”Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin… Lue lisää >Yhteishuolto ja päätöksenteko

tehtävänjakomääräys

Tehtävänjakomääräys

Suomessa lähtökohtana eron jälkeen on, että lapsi pysyy vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että lasta koskevissa asioissa tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Tästä on joitain poikkeuksia, mistä lisää seuraavassa kirjoituksessa. Mikäli toinen vanhemmista haluaa lapsen yksin omaan huoltoonsa, eikä tästä päästä vanhempien kesken sopimukseen (joka tulee vahvistaa lastenvalvojalla), asia voidaan ratkaista toisen tai molempien vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tällöin kysymykseen voi… Lue lisää >Tehtävänjakomääräys

huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen on vakava henkisen väkivallan muoto, josta kärsii paitsi etävanhempi myös huoltokiusaamisen väline eli lapsi. Vaikka kertomuksia huoltokiusaamisesta on julkisuudessa jonkin verran, niin onneksi se ei kuitenkaan ole erotilanteissa kovin yleistä. Yleensä vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisen lapsensa asioista eronkin jälkeen ja mahdolliset riidatkaan eivät eskaloidu huoltokiusaamiseksi. Joskus kuitenkin lähivanhempi saattaa ottaa lapsen, jonka tietää olevan etävanhemmalle rakas, kiusaamisensa välineeksi. Lähivanhempi… Lue lisää >Huoltokiusaaminen

status quo

Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Usein lapsiasioissa vedotaan latinankieliseen termiin status quo. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vakiintunutta tilannetta katsotaan lapsen kannalta, ja että tuon vakiintuneen tilanteen muuttaminen vaatii parempia perusteluja kuin sen ylläpitäminen. Asia ei toki ole aivan näin yksinkertainen, vaan lapsen etua punnitaan myös muilla perusteilla ja kokonaisvaltaisesti. Lapsen etu määrittyy lapsenhuoltolain (LHL, 361/1983) säännösten pohjalta. Pääsäännöt lapsen edun mukaiseen punnintaan löytyvät kyseisen… Lue lisää >Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Suomessa eron jälkeen yksinhuoltajuus on harvinainen, sillä yhteishuoltajuus on vahva lähtökohta, joka perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 3 §:ään. Huoltajan tehtävistä säädetään LHL:n 4.1 §:ssä seuraavasti: ”Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.” Lapsen… Lue lisää >Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Oikeusapu lapsiasioissa

Mikäli lapsiasian kantajan tai vastaajan tulot ovat pienet, niin asiaan on mahdollista hakea oikeusapua. Pelkkään konsultointiin ei kuitenkaan saa oikeusapua yksityiselle lakipalvelun tarjoajalle, vaan tämä hoidetaan oikeusaputoimiston kautta. Sen sijaan hakemuksen tai vastauksen tekemiseen sekä tähän liittyvään konsultointiin ja asiassa edustamiseen tuomioistuimessa saa oikeusapua myös yksityisen lakipalvelujen tarjoajan palveluihin. Oikeusapu sekä sen mahdollinen määrä on mahdollista testata oikeusapulaskurilla, joka antaa… Lue lisää >Oikeusapu lapsiasioissa