Siirry suoraan sisältöön

Lapsiasiat

sovittelu

Lastenvalvoja ja sovittelu

Moni asiakkaistani on ollut hämmästynyt siitä, että ei ollut saanut lastenvalvojalta tarvitsemaansa apua, tai että lastenvalvoja oli vaikuttanut puolueelliselta, tai että lastenvalvoja oli antanut väärää tietoa vaikkapa vuoroasumisen elatusvastuun osalta. Lastenvalvojan tehtävänä näissä lapsiin liittyvien sopimusten vahvistamisessa on vain ja ainoastaan vanhempien saavuttaman sovinnon vahvistaminen. On jokaisen lastenvalvojan oman kiireen ja aktiivisuuden varassa miten paljon neuvoja he voivat antaa. Välttämättä… Lue lisää | Read more »Lastenvalvoja ja sovittelu

Sovittelu edellä

Vuosi 2022 on päättymäisillään ja jouluaskareet monilla jo pitkällä. Eroperheissä kuitenkin joulu on aina hieman erilainen siinä mielessä, että esimerkiksi toinen vanhemmista saattaa viettää joka toisen joulun kokonaan ilman lapsia, ja uusperheen tilkkutäkissä ydinperheen joulutunnelmaa voi olla välillä vaikea saavuttaa. Eron jälkeen pariskunnilla on kuitenkin usein hyviä ratkaisuja arjen sujumiseen, kunhan pettymykselle, vihalle, katkeruudelle ja siitä mahdollisesti seuraavalle kostonhalulle ei… Lue lisää | Read more »Sovittelu edellä

oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

Oikeudenkäyntikulut määräytyvät sen mukaan, katsotaanko asia juridiselta kannalta sellaiseksi, jossa “sovinto on sallittu” (dispositiivinen asia) vai jossa “sovinto ei ole sallittu” (indispositiivinen asia). Sovinto on toki aina sinänsä sallittua indispositiivisessakin asiassa, ja tämä termi tarkoittaakin juridisesti sitä, että indispositiivinen asia vaatii viranomaisen myötävaikutusta, vaikka asia olisikin sinänsä riidaton. Lapsiasiat ovat pääosin sellaisia, jotka vaativat viranomaisen myötävaikutusta eli ovat indispositiivisia. Indispositiivisissa… Lue lisää | Read more »Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

status quo

Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Usein lapsiasioissa vedotaan latinankieliseen termiin status quo. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vakiintunutta tilannetta katsotaan lapsen kannalta, ja että tuon vakiintuneen tilanteen muuttaminen vaatii parempia perusteluja kuin sen ylläpitäminen. Asia ei toki ole aivan näin yksinkertainen, vaan lapsen etua punnitaan myös muilla perusteilla ja kokonaisvaltaisesti. Lapsen etu määrittyy lapsenhuoltolain (LHL, 361/1983) säännösten pohjalta. Pääsäännöt lapsen edun mukaiseen punnintaan löytyvät kyseisen… Lue lisää | Read more »Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Oikeusapu lapsiasioissa

Mikäli lapsiasian kantajan tai vastaajan tulot ovat pienet, niin asiaan on mahdollista hakea oikeusapua. Pelkkään konsultointiin ei kuitenkaan saa oikeusapua yksityiselle lakipalvelun tarjoajalle, vaan tämä hoidetaan oikeusaputoimiston kautta. Sen sijaan hakemuksen tai vastauksen tekemiseen sekä tähän liittyvään konsultointiin ja asiassa edustamiseen tuomioistuimessa saa oikeusapua myös yksityisen lakipalvelujen tarjoajan palveluihin. Oikeusapu sekä sen mahdollinen määrä on mahdollista testata oikeusapulaskurilla, joka antaa… Lue lisää | Read more »Oikeusapu lapsiasioissa

Status quon merkitys

VT Jan-Olof Nyholm kirjoittaa hyvin Psyjuridican blogissa siitä, miten status quo eli vakiintuneet olosuhteet on noussut melkein kaikkien muiden perustelujen yläpuolelle, kun lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on riitaa tuomioistuimessa. Tämän laajasti hyväksytyn periaatteen mukaan lapsen oloihin pitäisi tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia, sillä isot muutokset eivät ole lapsen edun mukaisia. Tämä taas voi johtaa sellaiseen virhepäätelmään, että lasta huoltoriidassa välineenä… Lue lisää | Read more »Status quon merkitys

Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

Alan pitää maksutonta lakipajaa Tapiolan kirjaston ryhmätyötilassa joka kuun ensimmäinen maanantai klo 15-17, alkaen maanantaina 1.11.2021. Mikäli maanantai osuu arkipyhään, lakipaja siirtyy tätä heti seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi joulukuun lakipaja on itsenäisyyspäivän vuoksi tiistaina 7.12. klo 15-17. Voit varata ajan lakipajaan tästä linkistä. Lakipaja on siis varattu perheoikeudellisiin kysymyksiin, ja jokaiselle on varattu aikaa maksimissaan 15 minuuttia. Yksityisyyden turvaamiseksi tilaan otetaan… Lue lisää | Read more »Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

Tapaamisoikeus ja perhejuhlat

Tapaamisoikeus joulun aikaan oli ratkaistavana Helsingin hovioikeuden tänään 6.10.2021 antamassa päätöksessä nro 1311 asiassa S 20/1472 (linkki Edilex-tunnuksilla), jossa oli kysymys lasten oikeudesta tavata juutalaista isäänsä joulukuussa jokavuotiseksi määrätyn hanukkajuhlan aikaisen tapaamisen lisäksi myös joka toinen joulu. Lasten äiti on kristitty, ja käräjäoikeus oli rinnastanut hanukkajuhlan jouluun, ja tullut näin siihen päätelmään, että lapsilla on oikeus tavata isäänsä joka vuosi… Lue lisää | Read more »Tapaamisoikeus ja perhejuhlat

sopimus

Sovintoneuvottelu

Sovintoneuvottelu on erityisen tärkeää muistaa lapsiasioissa ja sen kaikissa vaiheissa. Vaikka toinen osapuoli olisi jättänyt hakemuksen käräjäoikeuteen, sovinto on edelleen täysin mahdollinen. Myös käräjäoikeudessa lapsiasioissa suositaan follo-sovittelua, ja valmisteluistunnossa osapuolilta kysytään sovinnon mahdollisuudesta. Osapuolet voivat tehdä sovinnon käsittelyn missä tahansa vaiheessa, ja mikäli sovinto ei ole sisällöllisesti lapsen edun vastainen, käräjäoikeus sen myös vahvistaa. Pyrin aina sellaisissakin tilanteissa, joissa umpisolmu… Lue lisää | Read more »Sovintoneuvottelu

Vuoroasuminen ja elatusapu, osa 2

Elatusavun määräytymisestä vuoroasumistilanteessa on tullut paljon kyselyjä. Paitsi että asia on vanhempienkin osalta epäselvä, varsinaisesti vakiintunutta oikeuskäytäntöäkään ei ole paljon vielä kertynyt. Elatuslakiin lisättiin 1.12.2019 maininta vuoroasumisesta perusteena elatusavun määräytymiselle, eli käytännössä myös lapsen kanssa virallisesti samassa osoitteessa oleva vanhempi voi joutua uuden lain perusteella maksamaan elatusapua vuoroasumistilanteessa toiselle vanhemmalle eli entisen lain mukaiselle etävanhemmalle. Vaikka edelleen Suomessa lapsella voi… Lue lisää | Read more »Vuoroasuminen ja elatusapu, osa 2

Alkuun