Elatusavun määrä

elatus

Elatusavun määrä lasketaan periaatteessa sen mukaan, mikä on lapsen elatuksen tarve, ja tämä jaetaan vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä suhteessa. Käytännössä näiden laskemisessa on kuitenkin niin monta muuttujaa, että juridinen apu voi olla tarpeen mikäli molempia vanhempia tyydyttävään sovintoon ei vanhempien kesken päästä.

Mikä on siis lapsen elatuksen tarve ja mistä se koostuu? Virtun elatusapulaskurista saa jonkinlaisen kuvan siitä, mitä kaikkea voidaan laskelmassa ottaa huomioon. On kuitenkin huomattava, että se, mitä summia laskuriin laitetaan, vaikuttaa tietysti huomattavasti lopputulokseen. Kaikkia lapsen kuluja ei voida noin vain hyväksyä, ja tässä elatuslain ja oikeuskäytännön tunteminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi jos lähivanhempi on yksin päättänyt jostain ylimääräisestä kuluerästä, niin etävanhempaa ei voida määrätä maksamaan sen perusteella ylimääräistä elatusta. Myös jos lähivanhempi on keinotekoisesti nostanut asumiskulujaan esimerkiksi lyhentämällä asuntolainan takaisinmaksuaikaa nostaakseen asumiskulujen kautta lapsen elatuksen tarvetta, niin tätä ei tarvitse hyväksyä.

Miten sitten vanhempien elatuskyky lasketaan? Vanhempien nettotuloista (joihin lasketaan kaikki tulot paitsi elatusapuohjeen kohdassa 3.2.2 mainitut tuloerät) voidaan vähentää mm. työmatkakustannukset, kohtuulliset asumiskulut, asumiseen liittyvät muut välttämättömät menot kuten sähkö ja vakuutus, opintolainakulut ja mahdolliset muut välttämättömät kulut. Tässä on paljon hajontaa jopa tuomioistuinten ratkaisukäytännössä mitä on kulloinkin todettu hyväksyttäviksi kuluiksi. Nettotulojen osalta on myös huomattava, että mikäli vanhempi on ikänsä, työkykynsä ja ansiotyömahdollisuuksiensa puolesta kykenevä saamaan suurempia tuloja, ja hänellä on varallisuutta, niin nettotulo voidaan arvioida tuomioistuimessa laskennallisesti myös toisin, sillä elatusvastuu katsotaan ns. ankaraksi vastuuksi.

Elatuslaskelmassa on myös otettava huomioon luonapitovähennys, joka määräytyy sen mukaan miten paljon etävanhempi pitää lasta luonaan ja näin maksaa lapsen juoksevia kustannuksia luonapidon aikana. Lisäksi on otettava huomioon lapsilisä ja mahdollinen yksinhuoltajakorotus niiden saajan tulona. Lopuksi sitten päästään jakamaan lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä suhteessa. Tämä siis nopeana yhteenvetona siitä, mitä yleisesti ottaen otetaan elatusavun laskennassa huomioon. Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen ja erilaisia tuloja tai menoja voidaan ottaa yksilöllisesti huomioon kunhan ne perustellaan oikein.

Aivan oma viidakkonsa on elatusavun määräytyminen vuoroasumistilanteessa, mistä on omat kirjoituksensa täällä ja täällä. Tästä ei ole vielä riittävästi oikeuskäytäntöä joten elatuksesta vuoroasumistilanteessa ei ole vielä vakiintunutta laskentatapaa.

Mikäli sinulla on elatusapuun liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä niin tehdään maksuton tilannekartoitus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.