Lapsen huostaanotto muuttaa tilannetta myös lapsen elatuksen suhteen. Yleisperiaatehan on kaikissa tapauksissa se, että molemmat vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan lapsensa elatukseen elatuskykyjensä suhteessa, mutta käytännön toteuttaminen on eri tilanteissa hieman erilaista. Sinänsä saman asian toimintaperiaate on erilainen eri tilanteissa.
Silloin kun lapsi asuu yhdellä vanhemmallaan ja tapaa toista vanhempaansa, elatusvelvollisuus hoidetaan elatuskykyihin suhteutetulla elatusmaksulla etävanhemmalta lähivanhemmalle (tai vuoroasumisessa tasauksella yhdeltä vanhemmalta toiselle). Molemmissa tapauksissa kyse on tosiasiassa tasauksesta, jolla korjataan vanhemman elatukseen liittyvistä kustannuksista jo maksama osuus siihen, mikä hänen osuutensa pitäisi elatuskykyjen suhteessa olla.
Sen sijaan huostaanotto ja sijoitus johtavat siihen, että lapsen elatuksen tarpeista huolehtiikin hyvinvointialue, jolloin kumpikaan vanhemmista ei näin ollen enää huolehdi lapsen elatuksen tarpeesta miltään osin yksin. Huostaanotetun lapsen osalta siis toiselle vanhemmalle suoritettava elatusapu eli elatuksen tasaus lapsesta muodostuukin perusteettomaksi, sillä kustannusten tasaukselle ei ole enää lähtökohtaisesti tarvetta. Tällaisessa tilanteessa vanhempien olisi syytä sopia keskenään, että elatuksen tasausta ei makseta puolin eikä toisin, ja vahvistaa tämä esimerkiksi lastenvalvojalla.
Kun huostaanotto tapahtuu ja lapsi määrätään sijaishuoltoon, hyvinvointialueen on huolehdittava lastensuojelulain 55 §:n mukaisista riittävistä käyttövaroista sekä lastensuojelulain 77 §:n mukaisista riittävien itsenäistymisvarojen kertymisestä lapselle. Hyvinvointialueen sosiaalihuollon toimielin voi hakea lapsen edunvalvojan sijaisen määräämistä holhoustoimilain 72.2 §:n mukaisesti ja tätä kautta ajaa kannetta lapsen käyttö- ja itsenäistymisvarojen kerryttämiseksi molemmilta vanhemmiltaan heidän elatuskykyjensä suhteessa. Toimielimellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ajaa tällaista kannetta, vaan lastensuojelulain 77.2 §:n mukaan hyvinvointialue on velvollinen tukemaan lasta tarvittaessa omista varoistaan.
Lapsen huostaanotto vaikuttaa myös lapsen puhevallan käyttämiseen elatusasiassa. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa EOA 26.6.2019 dnro 695/2018 todetaan, että lapsen huostaanottotilanteessa lapsen huoltaja ei voikaan enää käyttää lapsen puhevaltaa elatusasiassa, sillä huostaanotetun lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat yhtä lailla elatusvelvollisia, joten asiaan tulee määrätä edunvalvojan sijainen käyttämään lapsen puhevaltaa holhoustoimilain 11 §:n nojalla.
Mikäli lapsen huostaanotto ja siihen liittyvät asiat mietityttävät, ota rohkeasti yhteyttä! Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.
