Vuoroasuminen ja elatusapu

Vuoroasuminen ja elatusapu

Vuoroasuminen ja elatusapu on mielenkiintoinen yhdistelmä. Periaatteessa vuoroasumisessa lapsen kulut jakautuvat melko tasan, ja lapsen kanssa virallisesti asuva vanhempi saa lapsilisän, joten ainakaan laskurin mukaiselle elatusavulle ei ole yleensä tarvetta. Lapsenhuoltolain muutoksessa 190/2019 vuoroasuminen lopultakin virallistettiin, ja muutos astui voimaan 1.12.2019.

Vuoroasumisen edellytykset ja vaikutukset

Vuoroasumisen edellytyksenä on, että lapsi on vähintään 40% kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona. Tähän lasketaan kaikki eli myös lomat ja juhlapyhät. Vuoroasumisessa vanhempia ei enää nimetä lähi- ja etävanhemmiksi. Vuoroasumisen voi kirjata väestötietojärjestelmään, mutta edelleenkään Suomessa lapsella ei voi olla uudistuksesta huolimatta kahta virallista osoitetta. Tämä vaikuttaa lapseen liittyvien tukien kuten lapsilisän, asumistuen ja mahdollisen elatustuen kohdistumiseen lapsen kanssa asuvaan vanhempaan. Vuoroasuminen ja elatusapu on siis hyvin vaikea yhdistelmä.

Elatuksen laskemisesta yleisesti

Kuten kirjoituksessa elatusavun määrästä todettiin, lähtökohtana on se, että lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Yleensä tämän laskemisessa käytetään elatuslaskuria, joka perustuu oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2007 yhdessä valmistelemaan ohjeeseen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Vuoroasuminen ja elatusapu eivät kuitenkaan toimi yhdessä laskurin oletusten mukaisesti. Siksi laskuria ei voi käyttää vuoroasumistilanteissa. Laskurin tai ohjeen perusteita lapsen elatuksen tarpeen arvioimiseksi voidaan kuitenkin osittain käyttää.

Vuoroasuminen ja elatusapu

Vuoroasumistilanteessa ei siis puhuta enää lähi- ja etävanhemmasta ja näin ollen lapsen elatusapukin voidaan määrätä jomman kumman vanhemman suoritettavaksi toiselle vanhemmalle. Lapsen vuoroasumisessa on tehtävä tarkka tapauskohtainen tilanneanalyysi ja harkinta elatusavun määrän ja maksajan määrittämiseksi.

Asiasta ei ole vielä paljonkaan oikeuskäytäntöä, koska tilanne on uusi. Hallituksen esityksen HE 88/2018 vp mukaan se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua siitäkin huolimatta, että vanhemmat maksavat lapsen kustannukset puoliksi. Toisaalta myös jos toinen vanhempi maksaa suuremman osan lapsen kustannuksista, pienemmän osan maksaja voidaan määrätä maksamaan elatusapua. Tarkoituksena on siis vähintäänkin tasata kustannukset taikka joissain tapauksissa hieman tasata elintasoeroa vanhempien välillä lapsen elatuksen turvaamiseksi kummankin vanhemman luona.

Aiempi oikeuskäytäntö

Korkein oikeus arvosteli ratkaisussaan KKO 2010:38 elatusapuohjeessa määriteltyä luonapitovähennystä vuoroasumistilanteessa, koska tuolloin vielä etävanhemmaksi määritelty vanhempi joutui myös vastaamaan lapsen elinkustannuksista muiltakin kuin välttämättömiltä osin. Lisäksi KKO arvosteli vuoroasumistilanteessa elatusapuohjeen mukaista laskutapaa, jossa otettiin huomioon vain tällöin lähivanhemman asumiskustannukset lapsen osalta. KKO totesi, että vuoroasumisessa myös toisen vanhemman on järjestettävä asumisolonsa lapsen mukaan.

Joissain tapauksissa tuomioistuimissa on jätetty vuoroasumistilanteessa kummankin vanhemman asumiskulut kokonaan huomioimatta. Tämä toimii silloin, kun kummallakin vanhemmalla on suurin piirtein yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet järjestää asumisensa lapsen tarpeet huomioiden. Mikäli näin ei ole, tämä tulee huomioida elatusavussa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin jos toinen vanhemmista maksaa suuremman osan lapsen kustannuksista. Tämäkin pitää huomioida elatusavussa. Edellä mainitussa KKO:n ratkaisussa kuten myös KKO 2001:140 vuoroasuminen ei yksinään riittänyt elatusavun maksamisesta vapauttamiseen.

Vuoroasuminen ja elatusapu – yhteenveto

Vuoroasuminen ja elatusapu edellyttää siis huomattavaa tapauskohtaista harkintaa. Elatusapuohje ei vuoroasumiseen juurikaan sovellu. Vanhempien tulee laskea yhteistyössä tarkkaan, mitä kuluja lapsesta on, ja kuka niistä on vastannut ja vastaa jatkossa. Jos kummankin vanhemman elatuskyky on suurin piirtein yhtäläinen ja lapsen kulut jakautuvat melko tasan, elatusavun maksamiselle ei ole syytä. Jos vanhempien elatuskyky on vain hieman eri suuruinen, elatusavun maksamisesta vapautumiseen voisi riittää sekin, että kustannuksista vastataan puoliksi ja lapsi asuu virallisesti vanhemmalla jolla on pienempi elatuskyky, jolloin lapseen liittyvät tuet menevät hänelle. Tämä siis siitäkin huolimatta, että lapsilisä otetaan periaatteessa huomioon vain vanhempien yhteisen elatusvelvollisuuden määrää alentavana seikkana.

Jos olet jumissa elatusavun määrittelyssä vuoroasumistilanteessa, autamme sinua mielellämme. Ota yhteyttä, niin tehdään maksuton tilannekartoitus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *