Mikä on olosuhdeselvitys?
Lapsenhuoltolain 16 §:n mukaan tuomioistuimen tulee lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevassa riidassa hankkia tarvittaessa olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta eli hyvinvointialueelta. Selvityksen tarkoitus on hankkia tuomioistuimelle päätöksen tueksi mahdollisimman neutraalia tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista. Käytännössä selvitykset ovat tasoltaan jokseenkin kirjavia, joskin ne antavat yhden näkökulman asiaan, jossa vanhempien käsitykset eriävät toisistaan.
Mikä on olosuhdeselvityksen tarkoitus?
Olosuhdeselvitys pyydetään nimenomaan siksi, että se avustaa tuomioistuinta lapsen edun mukaisen ratkaisun tekemisessä. Tässä sosiaalitoimi toimii tuomioistuimen apuna viranomaistehtävässä. Selvityksen laatijoiden on huomioitava se, että tuomioistuimella säilyy tosiasiallisesti mahdollisuus arvioida selvityksen merkitystä ja paikkansapitävyyttä riitaisessa lapsiasiassa. Selvityksen tarkoituksena on antaa ja välittää tietoa tuomioistuimelle, jotta se voi tehdä asiassa lapsen edun mukaisen ratkaisun. Näin ollen olosuhdeselvitys tulee laatia siten, että se pysyy asiassa mahdollisimman objektiivisena niiden seikkojen ja olosuhteiden osalta, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Hyvässä olosuhdeselvityksessä tuodaan esille ainakin lapsen näkökulmaa ja tuon näkökulman kypsyyttä, vanhempien näkökulmaa ja etenkin tuon näkökulman mahdollisia motiiveja, vanhempien asuinolosuhteiden soveltuvuutta lapselle, vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta, sekä vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Lisäksi hyvässä olosuhdeselvityksessä on hankittu myös tietoa lapsen päiväkodista/koulusta sekä muiltakin tahoilta, joilla on velvollisuus antaa salassa pidettäviäkin tietoja olosuhdeselvitystä varten.
Mikä on olosuhdeselvityksen merkitys?
Olosuhdeselvityksellä on joskus jopa kohtuuttoman suuri vaikutus käsiteltävänä olevaan asiaan tuomioistuimessa. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan sidottu olosuhdeselvityksessä esitettyihin suosituksiin tai johtopäätöksiin. Silloin kun olosuhdeselvitys on tehty asianmukaisesti ja huolellisesti, siitä voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Tuomioistuimessa asianosaisten vanhempien kuulemiset voivat joko vahvistaa tai heikentää selvityksessä esitettyjä johtopäätöksiä. Silloin tällöin – etenkin jos toinen vanhemmista on taitava manipuloija – sosiaalityöntekijät saattavat pahimmassa tapauksessa mennä tähän mukaan ja esittää asiat kautta linjan kovin yksipuolisesti. Nämä ovat kuitenkin harvinaisempia tapauksia, ja yleensä olosuhdeselvitys on ollut tasoltaan sosiaalitoimen valtavista kiireistäkin huolimatta kohtuullisen hyvä.
Miten valmistaudun olosuhdeselvitykseen?
Olosuhdeselvitys on hyvä ottaa vakavasti ja valmistautua siihen. Tärkeintä on olla oma itsensä eikä yrittää manipuloida sosiaalityöntekijöitä omalle puolelle. Myöskään toista vanhempaa ei kannata turhaan mustamaalata, ja on hyvä tarkastella myös omaa toimintaansa kriittisesti. Kannattaa myös pysähtyä miettimään, onko itsellä sellaisia sokeita pisteitä, jotka saattavat näyttäytyä kyseenalaisena motiivina. On myös hyvä miettiä jo ennakkoon mitä hyvää ja parannettavaa sekä itsellä että toisella vanhemmalla olisi omasta mielestä, mutta keskittyä 80-prosenttisesti siihen hyvään. Mieti myös mikä on oikeasti lapsen näkökulma kaikkeen mitä sanot. Liian usein vanhemmat sortuvat siihen, että näkevät vain omat vaatimuksensa lapsen edun mukaisiksi ja vastapuolen vaatimukset lapsen edun vastaisiksi. Näin ei kuitenkaan suurimmassa osassa tapauksista ole, vaan asiat voidaan nähdä monilla eri tavoilla. Tärkeintä on yrittää nähdä kokonaisuus lapsen näkökulmasta.
Mikäli sinulla on kysymyksiä tai tarvitset apua lapsiasiassa, ota yhteyttä! Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.
