Esitutkinnan rajoittaminen vähäisyysperusteella

Poliisi voi esitutkinnan aikana esittää syyttäjälle esitutkintalain (ETL, 805/2011) 3:10 §:n perusteella, että esitutkinta lopetetaan, vaikka olisikin selvää että rikos on tapahtunut. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi, ja sen perimmäinen syy on yksinkertaisesti prosessiekonominen, eli että syyttäjälaitoksen resursseja käytettäisiin viisaasti. Tässä mielessä esitutkinnan rajoittaminen on tärkeä osa syyttäjän keinovalikoimaa, koska se säästää esitutkintaviranomaisen, syyttäjän ja tuomioistuimen voimavaroja. Toisaalta esitutkinnan rajoittaminen on myös uhka, sillä se voi johtaa tietynlaisten rikosten käytännön sallittavuuteen, jos kaikki tietynlaiset rikokset rajoitetaan järjestelmällisesti. Lisäksi tietyillä syyttäjäalueilla voi olla erilaisia painotuksia, mikä johtaa valtakunnallisesti epätasa-arvoiseen tilanteeseen tiettyjen rikosten osalta.

Tässä esimerkki Helsingistä. Kun Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed joutui Instagramissa rasistisen halventamisen kohteeksi, esitutkinta rajoitettiin kyseisellä vähäisyysperusteella. Näin ollen julkinen rasistinen halventaminen ei johtanut Helsingissä minkäänlaisiin seuraamuksiin.

Toisaalta voidaan toki sanoa, että mahdollisesti satasen sakon takia asian vieminen tuomioistuimen käsiteltäväksi olisi taloudellisesti ajateltuna kohtuuttoman kallis toimenpide. Mutta voidaanko ihmisoikeuksia ja rasismia ajatella taloudellisesti? Eikö tämä anna signaalia, että rasistinen huutelu netissä on täysin sallittua? On ollut havaittavissa, että huutelu on siirtynyt netistä arkielämäänkin. Tältä osin etenkin naisiin kohdistuva julkinen huorittelu, rasistinen huutelu ja jopa julkisesti esitetyt raiskausfantasiat ovat jääneet syyttämättä, jolloin tällaiset rikokset ovat tulleet käytännössä sallituiksi.

Toisaalta taannoin Oulun syyttäjäalueella kuitenkin koettiin, että paikallista äärioikeistopoliitikko Junes Lokkaa ei saa kutsua natsipelleksi, ja asia vietiin oikeuteen asti. Toimittaja Johanna Vehkoo tuomittiin tämän johdosta Oulun käräjäoikeudessa kunnianloukkauksesta. Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, ja nyt asia on jo korkeimman oikeuden käsittelyssä. Natsipelle-termi miespoliitikkoa kohtaan on siis valtakunnallisesti loukkaavampi nimitys kuin neekeri tai huora julkisuudessa olevaa naista kohtaan, ja asiassa on käyty oikeutta nyt jo useita vuosia. Junes Lokka on sanonut tämän rikosilmoituksen asiasta olleen yksi hänen menestyksekkäimmistä teoistaan. Tämä kertoo aika paljon henkilöstä itsestään sekä tämän oikeustapauksen todellisesta yhteiskunnallisesta luonteesta ja merkityksestä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi toivonut syyttäjän jo alkuun miettineen asiaa samaisen vähäisyysperusteen kannalta.

Esitutkinnan rajoittaminen on merkittävä yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta määrittävä toimi, vaikka se tuntuu pieneltä. Tietynlainen kielenkäyttö tulee tätä kautta hyväksytyksi ja tämän kielenkäytön kohteet lakkaavat saamasta rikoslain suojaa. Vaikka onkin ymmärrettävää, että syyttäjälaitoksen resursseja pyritään kohdentamaan mahdollisimman taloudellisesti, niin ihmisoikeuksien osalta rahalla pitäisi olla vähemmän merkitystä. Tässä suhteessa meillä Suomessa on vielä paljon tehtävää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.