Siirry suoraan sisältöön

Lapsen etu – mitä se tarkoittaa?

lapsen etu

Lapsen etu on esillä jokaisessa lapseen liittyvässä riita-asiassa. Molemmat vanhemmat esittävät usein omien vaatimustensa perusteeksi nimenomaan lapsen edun. Miten voi siis olla, että vaatimukset voivat silti olla täysin päinvastaisia? Mikä on loppujen lopuksi lapsen etu ja mitä se tarkoittaa?

Lapsen edun ensisijaisuus lapsiasioissa lähtee lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetusta laista (LHL, 361/1983) sekä sen taustalla olevista lapsen oikeuksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Lapsen etu ei ole kuitenkaan mikään selkeä konsepti, ja vastakkaisia vaatimuksia voi hyvinkin esittää perustellusti yhtä lailla lapsen etuun vedoten.

Lapsen etu koostuu monista elementeistä, jotka voivat joskus olla vastakkaisia. Esimerkiksi lapsen etu on tavata sitä vanhempaa jonka luona hän ei asu, mutta toisaalta jos tähän liittyy jotain sellaisia perusteltuja seikkoja, jotka ovat vaikkapa johtaneet lapsen haluttomuuteen tavata toista vanhempaa, niin voi olla perusteltua esimerkiksi vähentää tapaamisia. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin joutuu tekemään punnintaa vastakkaisten lapsen etuun vaikuttavien seikkojen välillä.

Yksi iso lapsen etuun liittyvä kysymys on myös se, millä tavalla lapsen näkemykset ja toiveet tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Lapsen etu ja lapsen tahto kun eivät ole sama asia. Toisaalta lasta on kuultava häntä koskevassa päätöksenteossa lapsen ikätason mukaisesti, mutta toisaalta on välillä vaikea nähdä ymmärtääkö lapsi tahtonsa mukaisen toiminnan seuraukset, jolloin vanhemman ja päätöksentekijän tehtävänä on viime kädessä varmistaa lapsen edun toteutuminen. Eli vaikka lapsen etu on lainsäädännössämme lasta koskevan päätöksenteon keskeinen peruste, lapsen tahto ei voi olla ratkaiseva peruste silloin, kun muu aineisto osoittaa toisenlaisen ratkaisun olevan enemmän lapsen edun mukainen.

Tuomioistuin saattaa kuulla teini-ikäistä lasta joissain tapauksissa, mutta useimmiten lasten mielipiteet selvitetään olosuhdeselvityksen avulla. Olosuhdeselvityksessä selvitystyöntekijät selvittävät lapsen tilannetta laajemminkin, ja useimmiten pohtivat myös sitä, onko lapsi ymmärtänyt tai sisäistänyt, mitä hänen ilmaisemansa tahto hänelle itselleen tarkoittaa. Vaikka tuomioistuin tavallaan antaa tässä valtaa sosiaalityöntekijöille lopullisen ratkaisun määrittelyssä, hyvä olosuhdeselvitys jättää lopullisen päätöksenteon tuomioistuimelle. Olosuhdeselvityksen tarkoitus on antaa tuomioistuimelle laadukasta tietoa lapsen tilanteesta, jotta lapsen edun mukainen ratkaisu on saavutettavissa.

Lapsen edun mukaisen näkemyksen laatiminen ja perusteleminen on keskeinen osa-alue lapsioikeuteen erikoistuneen juristin osaamisessa. Lopulta sitten tuomioistuimen tehtävä on ratkaista, mikä on yksittäisessä tapauksessa lapsen edun mukainen konkreettinen sisältö. Lapsen etu on hyvin avoin normi, jonka tulkintaan vaikuttavat kulttuuriset, moraaliset, kasvatustieteelliset ja psykologiset tekijät, sen lisäksi että asiassa tulee tehdä myös lainmukainen päätös.

Mikäli sinulla on kysyttävää lapsen edusta omassa tilanteessasi, ota rohkeasti yhteyttä. Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *