Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa on toisiinsa vahvasti liittyviä elementtejä, jotka käsitellään tietynlaisen logiikan kautta lapsen etu edellä. Tässä artikkelissa käsittelemme näiden elementtien riippuvuussuhteita yleisesti tuomioistuimen päätöksentekoprosessissa.
Näissä asioissa säädöspohja perustuu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Laki on säädetty vuonna 1983 ja tullut voimaan 1.1.1984, ja sitä on säännöllisesti päivitetty. Viimeisin päivitys lakiin on tehty 14.4.2023.
Lapsen huolto
Lapsen huoltomuotona on lähtökohtaisesti yhteishuolto, jolloin huoltajat tekevät yhdessä lapseen liittyvät päätökset eron jälkeen samalla tavalla kuin yhdessäolonkin aikana. Jos yhteinen päätöksenteko ei onnistu ja tämä vaikuttaa lapsen etuun negatiivisesti (esimerkiksi jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen vaikkapa terveydenhoitoon tai koulutukseen liittyvissä tärkeissä kysymyksissä), niin voi olla perusteltua hakea yksinhuoltoa. Yksinhuoltajaksi voidaan määrätä pääsääntöisesti vain se vanhempi, jonka luona lapsi asuu vähintään puolet ajasta. Tästä kuitenkin hieman tarkemmin jäljempänä asumisosiossa.
Lapsen asuminen
Lapsi voi Suomen lainsäädännössä asua virallisesti vain toisen vanhemman luona, vaikka hän asuisi yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Asuminen vaikuttaa muun muassa hänen lähikoulunsa määräytymiseen. Jos lapsi vuoroasuu vanhempiensa luona, eli määritelmällisesti asuu vähintään 40 % ajasta lomat mukaan lukien kummankin vanhemman luona (HE 88/2018 vp, s. 20), pääsääntöisesti lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Tämä johtuu siitä, että sekä yhteishuollon että vuoroasumisen edellytyksenä on se, että vanhemmat pystyvät yhteistyössä hoitamaan lapseen liittyviä asioita. Vuoroasumiseen on toki muitakin edellytyksiä, kuten esimerkiksi se, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan eikä näin ollen lapsen elinpiiri muutu vanhemmalta toiselle siirtyessä.
Lapsen tapaamisoikeus
Lapsella on oikeus edellä viitatun lapsenhuoltolain 2 §:n mukaisesti tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei virallisesti asu. Tapaamiset voidaan kuitenkin toteuttaa monella eri tavalla riippuen siitä, mikä on lapsen ja tapaavan vanhemman välinen suhde. Jos suhde on jännitteinen tai siihen liittyy vaikkapa väkivallan tai kaappauksen uhkaa, tapaamiset voidaan määrätä valvotuiksi, jolloin lapsi tapaa vanhempaansa hyvinvointialueen tapaamispaikassa ja tapaamista valvoo tapaamispaikan työntekijä. Seuraava taso on tuettu tapaaminen, jolloin tapaamiset ovat myöskin tapaamispaikassa, mutta tapaamista ei valvota vaan työntekijä on saatavilla jos apua tarvitaan. Kolmas vaihtoehto tapaamispaikan käytössä on valvottu vaihto, jolloin vaihtotilanne hoidetaan valvotusti tapaamispaikassa, mutta lapsi ja tapaava vanhempi voivat jatkaa tapaamista normaaliin tapaan tapaamispaikan ulkopuolella.
Normaalisti tapaamiset kuitenkin järjestetään ilman tapaamispaikan käyttöä. Jos vanhemmilla on erimielisyyksiä, jotka voisivat vaikuttaa lapseen vaihtotilanteissa, useimmiten vaihdot määritellään tapahtuvaksi esimerkiksi päiväkodin tai koulun kautta taikka jonkin lapselle läheisen henkilön kuten isovanhemman kautta. Luonapidon laajuus vaikuttaa siihen, voiko lapsen asumista ylipäätään määrätä vanhemmalle, ja tämä osaltaan siihen, voiko vanhempaa määrätä yksinhuoltajaksi.
Huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden kokonaisuus
Lapsiasia, joka sisältää lapsen huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden elementtejä, ratkaistaan yhtenä kokonaisuutena lapsen etu edellä. Yksinhuolto on mahdollista määrätä vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on vähintään puolet ajasta. Huoltoratkaisu vaikuttaa asumiseen siten, että jos lapsi on yksinhuollossa niin hän asuu tämän huoltajansa luona, ja jos lapsi on yhteishuollossa, niin hän asuu pääsääntöisesti sen vanhemman luona jonka luona lapsi on vähintään puolet ajasta. Vanhempien välisen sopimuksen tuomioistuin voi kuitenkin vahvistaa myös niin, että lapsi vuoroasuu vanhempiensa luona ja lapsi asuu virallisesti sen vanhemman luona jonka luonapito onkin vain noin 40 % ajasta. Vanhempien välinen yhteistyökyky vaikuttaa sekä huoltoon että tapaamisoikeuden toteuttamistapaan.
Jos sinulla on kysymyksiä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, ota rohkeasti yhteyttä. Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.
