Siirry suoraan sisältöön

Sananvapaus perusoikeutena

sananvapaus

Sananvapaus on yksi keskeisimmistä perusoikeuksistamme. Sen pohjana on Suomen perustuslain (PL, 731/1999) 12.1 §, jonka mukaan “Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.”

Sananvapaus perustuslaillisena oikeutena siis tarkoittaa oikeutta tietojen ja mielipiteiden ilmaisuun, julkistamiseen ja vastaanottamiseen kenenkään ennakolta estämättä. Säännöksellä turvataan vapaa tietojen ja mielipiteiden vaihto ilman ennakkosensuuria. Kuten kolmannesta virkkeestä selviää, sananvapauden käyttämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä, minkä tarkoituksena on varmistaa kaikkien perusoikeuksien toteutuminen mahdollisimman täysimääräisesti.

Sananvapaus ei siis ole ehdoton, vaan sen käyttämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä. Ennakkosensuurin kuitenkin estää kyseinen PL 12.1 §:n säännöksen toinen virke. Tarkemmat säännökset liittyvätkin sananvapauden väärinkäytöstä johtuviin jälkiseuraamuksiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on rikoslain (RL, 39/1889) 11:10 §:n kiihottaminen kansanryhmää vastaan: “Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Käyn tätä tarkemmin läpi erillisessä kirjoituksessa.

Sananvapauden käyttämiseen liittyy myös muita rajoittavia säännöksiä, joista esimerkkinä vaikkapa RL 17:1 §:n julkinen kehottaminen rikokseen, RL 17:18 §:n sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, RL 24:1 a §:n viestintärauhan rikkominen, RL 24:8 §:n yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai sen RL 24:8 a §:n törkeä tekomuoto, RL 24:9 §:n kunnianloukkaus tai sen RL 24:10 §:n törkeä tekomuoto, RL 25:7 §:n laiton uhkaus tai RL 25:7 a §:n vainoaminen. Käyn näitäkin tarkemmin läpi erillisissä kirjoituksissa.

Nämä rikosnimikkeet eivät siis estä tai rajoita sananvapautta, vaan puuttuvat sananvapauden väärinkäyttöön, ja turvaavat muiden perusoikeuksien toteutumisen mahdollisimman täysimääräisesti. Käyn myös muita perusoikeuksia läpi erillisissä kirjoituksissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *