Siirry suoraan sisältöön

asuminen

vuoroasuminen

Vuoroasuminen

Vuoroasuminen on kehittynyt ajan saatossa Suomessakin yhä yleisemmäksi tavaksi järjestää lapsen asuminen eron jälkeen. Tilastokeskuksen taannoisen arvion mukaan vuoroasuvia lapsia oli Suomessa jo joka kolmas kahden kodin väliä kulkevista lapsista. Vielä viime vuosikymmenellä vuoroasuminen edellytti lähes poikkeuksetta sitä, että molemmat vanhemmat tähän suostuivat. Mikäli toinen vanhemmista vastusti vuoroasumista, niin tuomioistuin ei tätä toisen vanhemman hakemuksestakaan vahvistanut. Viime vuosien aikana tämä… Lue lisää >Vuoroasuminen

lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa on toisiinsa vahvasti liittyviä elementtejä, jotka käsitellään tietynlaisen logiikan kautta lapsen etu edellä. Tässä artikkelissa käsittelemme näiden elementtien riippuvuussuhteita yleisesti tuomioistuimen päätöksentekoprosessissa. Näissä asioissa säädöspohja perustuu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Laki on säädetty vuonna 1983 ja tullut voimaan 1.1.1984, ja sitä on säännöllisesti päivitetty. Viimeisin päivitys lakiin on tehty 14.4.2023. Lapsen huolto… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

Oikeudenkäyntikulut määräytyvät sen mukaan, katsotaanko asia juridiselta kannalta sellaiseksi, jossa ”sovinto on sallittu” (dispositiivinen asia) vai jossa ”sovinto ei ole sallittu” (indispositiivinen asia). Sovinto on toki aina sinänsä sallittua indispositiivisessakin asiassa, ja tämä termi tarkoittaakin juridisesti sitä, että indispositiivinen asia vaatii viranomaisen myötävaikutusta, vaikka asia olisikin sinänsä riidaton. Lapsiasiat ovat pääosin sellaisia, jotka vaativat viranomaisen myötävaikutusta eli ovat indispositiivisia. Indispositiivisissa… Lue lisää >Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen on vakava henkisen väkivallan muoto, josta kärsii paitsi etävanhempi myös huoltokiusaamisen väline eli lapsi. Vaikka kertomuksia huoltokiusaamisesta on julkisuudessa jonkin verran, niin onneksi se ei kuitenkaan ole erotilanteissa kovin yleistä. Yleensä vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisen lapsensa asioista eronkin jälkeen ja mahdolliset riidatkaan eivät eskaloidu huoltokiusaamiseksi. Joskus kuitenkin lähivanhempi saattaa ottaa lapsen, jonka tietää olevan etävanhemmalle rakas, kiusaamisensa välineeksi. Lähivanhempi… Lue lisää >Huoltokiusaaminen

Oikeusapu lapsiasioissa

Mikäli lapsiasian kantajan tai vastaajan tulot ovat pienet, niin asiaan on mahdollista hakea oikeusapua. Pelkkään konsultointiin ei kuitenkaan saa oikeusapua yksityiselle lakipalvelun tarjoajalle, vaan tämä hoidetaan oikeusaputoimiston kautta. Sen sijaan hakemuksen tai vastauksen tekemiseen sekä tähän liittyvään konsultointiin ja asiassa edustamiseen tuomioistuimessa saa oikeusapua myös yksityisen lakipalvelujen tarjoajan palveluihin. Oikeusapu sekä sen mahdollinen määrä on mahdollista testata oikeusapulaskurilla, joka antaa… Lue lisää >Oikeusapu lapsiasioissa

Status quon merkitys

VT Jan-Olof Nyholm kirjoittaa hyvin Psyjuridican blogissa siitä, miten status quo eli vakiintuneet olosuhteet on noussut melkein kaikkien muiden perustelujen yläpuolelle, kun lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on riitaa tuomioistuimessa. Tämän laajasti hyväksytyn periaatteen mukaan lapsen oloihin pitäisi tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia, sillä isot muutokset eivät ole lapsen edun mukaisia. Tämä taas voi johtaa sellaiseen virhepäätelmään, että lasta huoltoriidassa välineenä… Lue lisää >Status quon merkitys

Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

HUOM! Lakipaja on tauolla toistaiseksi. Alan pitää maksutonta lakipajaa Tapiolan kirjaston ryhmätyötilassa joka kuun ensimmäinen maanantai klo 15-17, alkaen maanantaina 1.11.2021. Mikäli maanantai osuu arkipyhään, lakipaja siirtyy tätä heti seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi joulukuun lakipaja on itsenäisyyspäivän vuoksi tiistaina 7.12. klo 15-17. Voit varata ajan lakipajaan tästä linkistä. Lakipaja on siis varattu perheoikeudellisiin kysymyksiin, ja jokaiselle on varattu aikaa maksimissaan 15… Lue lisää >Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

Miten avioerohakemus tehdään?

Sain eilen chat-viestin, jossa kysyttiin, miten avioerohakemus tehdään. Kysyjä kuitenkin lähti linjoilta samalla minuutilla, joten en ehtinyt vastaamaan. Tässä kuitenkin vastaus kaikille samanaikaisesti, toivottavasti tämä tavoittaa myös kysyjän. Avioerohakemus jätetään jomman kumman puolison asuinpaikan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien yhteystiedot löytyvät täältä. Avioeroprosessi on kaksivaiheinen, paitsi jos puolisot ovat ennen hakemuksen jättämistä asuneet erillään jo vähintään kaksi vuotta. Silloin voi hakea lopullista avioeroa… Lue lisää >Miten avioerohakemus tehdään?

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto ja tehtävänjakomääräys Suomessa lähtökohtana on se, että lapsi on eron jälkeenkin vanhempiensa yhteishuollossa eli lapsen huolto on yhteinen. Tätä voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, jonka vahvistaa joko lastenvalvoja tai tuomioistuin, taikka haastehakemuksella tuomioistuimeen, joka tekee asiassa oman ratkaisunsa. Lapsen huollon osalta on huomattava, että on olemassa myös vähemmän tunnettu välimuoto, jota käytetään tilanteissa, joissa huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen tietyistä… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus