Siirry suoraan sisältöön

huolto

yhteishuolto ja päätöksenteko

Yhteishuolto ja päätöksenteko

Eron jälkeen lapset jäävät pääsääntöisesti molempien vanhempien yhteiseen huoltoon. Ero ei siis muuta avo- tai avioliiton aikaista vanhemman huoltosuhdetta. Yhteishuolto tarkoittaa periaatteessa sitä, että vanhemmat tekevät päätökset lapsen huoltoon liittyvissä asioissa yhdessä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 5.1 §:ssä todetaan pääsääntö: “Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin… Lue lisää | Read more »Yhteishuolto ja päätöksenteko

tehtävänjakomääräys

Tehtävänjakomääräys

Suomessa lähtökohtana eron jälkeen on, että lapsi pysyy vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että lasta koskevissa asioissa tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Tästä on joitain poikkeuksia, mistä lisää seuraavassa kirjoituksessa. Mikäli toinen vanhemmista haluaa lapsen yksin omaan huoltoonsa, eikä tästä päästä vanhempien kesken sopimukseen (joka tulee vahvistaa lastenvalvojalla), asia voidaan ratkaista toisen tai molempien vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tällöin kysymykseen voi… Lue lisää | Read more »Tehtävänjakomääräys

oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

Oikeudenkäyntikulut määräytyvät sen mukaan, katsotaanko asia juridiselta kannalta sellaiseksi, jossa “sovinto on sallittu” (dispositiivinen asia) vai jossa “sovinto ei ole sallittu” (indispositiivinen asia). Sovinto on toki aina sinänsä sallittua indispositiivisessakin asiassa, ja tämä termi tarkoittaakin juridisesti sitä, että indispositiivinen asia vaatii viranomaisen myötävaikutusta, vaikka asia olisikin sinänsä riidaton. Lapsiasiat ovat pääosin sellaisia, jotka vaativat viranomaisen myötävaikutusta eli ovat indispositiivisia. Indispositiivisissa… Lue lisää | Read more »Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen on vakava henkisen väkivallan muoto, josta kärsii paitsi etävanhempi myös huoltokiusaamisen väline eli lapsi. Vaikka kertomuksia huoltokiusaamisesta on julkisuudessa jonkin verran, niin onneksi se ei kuitenkaan ole erotilanteissa kovin yleistä. Yleensä vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisen lapsensa asioista eronkin jälkeen ja mahdolliset riidatkaan eivät eskaloidu huoltokiusaamiseksi. Joskus kuitenkin lähivanhempi saattaa ottaa lapsen, jonka tietää olevan etävanhemmalle rakas, kiusaamisensa välineeksi. Lähivanhempi… Lue lisää | Read more »Huoltokiusaaminen

Oikeusapu lapsiasioissa

Mikäli lapsiasian kantajan tai vastaajan tulot ovat pienet, niin asiaan on mahdollista hakea oikeusapua. Pelkkään konsultointiin ei kuitenkaan saa oikeusapua yksityiselle lakipalvelun tarjoajalle, vaan tämä hoidetaan oikeusaputoimiston kautta. Sen sijaan hakemuksen tai vastauksen tekemiseen sekä tähän liittyvään konsultointiin ja asiassa edustamiseen tuomioistuimessa saa oikeusapua myös yksityisen lakipalvelujen tarjoajan palveluihin. Oikeusapu sekä sen mahdollinen määrä on mahdollista testata oikeusapulaskurilla, joka antaa… Lue lisää | Read more »Oikeusapu lapsiasioissa

Status quon merkitys

VT Jan-Olof Nyholm kirjoittaa hyvin Psyjuridican blogissa siitä, miten status quo eli vakiintuneet olosuhteet on noussut melkein kaikkien muiden perustelujen yläpuolelle, kun lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on riitaa tuomioistuimessa. Tämän laajasti hyväksytyn periaatteen mukaan lapsen oloihin pitäisi tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia, sillä isot muutokset eivät ole lapsen edun mukaisia. Tämä taas voi johtaa sellaiseen virhepäätelmään, että lasta huoltoriidassa välineenä… Lue lisää | Read more »Status quon merkitys

Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

Alan pitää maksutonta lakipajaa Tapiolan kirjaston ryhmätyötilassa joka kuun ensimmäinen maanantai klo 15-17, alkaen maanantaina 1.11.2021. Mikäli maanantai osuu arkipyhään, lakipaja siirtyy tätä heti seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi joulukuun lakipaja on itsenäisyyspäivän vuoksi tiistaina 7.12. klo 15-17. Voit varata ajan lakipajaan tästä linkistä. Lakipaja on siis varattu perheoikeudellisiin kysymyksiin, ja jokaiselle on varattu aikaa maksimissaan 15 minuuttia. Yksityisyyden turvaamiseksi tilaan otetaan… Lue lisää | Read more »Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

Miten avioerohakemus tehdään?

Sain eilen chat-viestin, jossa kysyttiin, miten avioerohakemus tehdään. Kysyjä kuitenkin lähti linjoilta samalla minuutilla, joten en ehtinyt vastaamaan. Tässä kuitenkin vastaus kaikille samanaikaisesti, toivottavasti tämä tavoittaa myös kysyjän. Avioerohakemus jätetään jomman kumman puolison asuinpaikan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien yhteystiedot löytyvät täältä. Avioeroprosessi on kaksivaiheinen, paitsi jos puolisot ovat ennen hakemuksen jättämistä asuneet erillään jo vähintään kaksi vuotta. Silloin voi hakea lopullista avioeroa… Lue lisää | Read more »Miten avioerohakemus tehdään?

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto ja tehtävänjakomääräys Suomessa lähtökohtana on se, että lapsi on eron jälkeenkin vanhempiensa yhteishuollossa eli lapsen huolto on yhteinen. Tätä voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, jonka vahvistaa joko lastenvalvoja tai tuomioistuin, taikka haastehakemuksella tuomioistuimeen, joka tekee asiassa oman ratkaisunsa. Lapsen huollon osalta on huomattava, että on olemassa myös vähemmän tunnettu välimuoto, jota käytetään tilanteissa, joissa huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen tietyistä… Lue lisää | Read more »Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Alkuun