Siirry suoraan sisältöön

huolto

lapsen oikeuksien päivä

Lapsen oikeuksien päivä

Tänään 20.11.2023 on lapsen oikeuksien päivä, jonka tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja lasten hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Tänään on hyvä päivä muistuttaa myös itselle siitä, että lapsiin liittyvissä perheoikeudellisissa asioissa lasten hyvinvoinnin edistäminen on aina ensisijaista. Suomen lainsäädännössä lapsen edun ensisijaisuus on hyvin määritelty. Tosin vanhempien käsitys lapsensa edusta on useimmiten se josta tuomioistuimissa kiistellään. Lasten etu ei… Lue lisää >Lapsen oikeuksien päivä

yksinhuolto

Yksinhuoltajuus

Lapsen huollossa yhteishuoltajuus on oikeuskäytännössä vahva lähtökohta, mutta yksinhuoltajuus voi tulla kysymykseen, jos yhteishuolto ei toimi. Näiden välillä on kuitenkin vielä mahdollista määritellä yhteishuolto tehtävänjakomääräyksin, jossa siis lapsen yhteinen huolto pysytetään, mutta huoltoon liittyvät tehtävät jaetaan huoltajien kesken. Tällöin siis toinen huoltaja saa päättää yksin vaikkapa terveydenhuollosta ja koulusta, vaikka muut tehtävät ovat edelleen yhteisen päätöksenteon takana. Yhteishuollon muuttaminen yksinhuolloksi… Lue lisää >Yksinhuoltajuus

yhteishuoltajuus yksinhuoltajuus

Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

Avioeron jälkeen lapsen yhteishuoltajuus on lähtökohta, johon on erikseen haettava muutosta jos siihen on tarvetta. Avoliitossa lähtökohtaisesti lapsen huoltajana on äiti, mutta yhteishuolto saadaan erikseen vahvistettua lastenvalvojalla isyyden vahvistamisen kautta. Lapselle voidaan nykyään vahvistaa myös kaksi äitiä, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla ja molemmat äidit tähän suostuvat. Lapsen yhteishuoltajuus tarkoittaa päättämistä lapsen asioista yhdessä, ja yksinhuoltajuus päättämistä lapsen asioista… Lue lisää >Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

yhteishuolto ja päätöksenteko

Yhteishuolto ja päätöksenteko

Eron jälkeen lapset jäävät pääsääntöisesti molempien vanhempien yhteiseen huoltoon. Ero ei siis muuta avo- tai avioliiton aikaista vanhemman huoltosuhdetta. Yhteishuolto tarkoittaa periaatteessa sitä, että vanhemmat tekevät päätökset lapsen huoltoon liittyvissä asioissa yhdessä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 5.1 §:ssä todetaan pääsääntö: “Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin… Lue lisää >Yhteishuolto ja päätöksenteko

tehtävänjakomääräys

Tehtävänjakomääräys

Suomessa lähtökohtana eron jälkeen on, että lapsi pysyy vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että lasta koskevissa asioissa tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Tästä on joitain poikkeuksia, mistä lisää seuraavassa kirjoituksessa. Mikäli toinen vanhemmista haluaa lapsen yksin omaan huoltoonsa, eikä tästä päästä vanhempien kesken sopimukseen (joka tulee vahvistaa lastenvalvojalla), asia voidaan ratkaista toisen tai molempien vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tällöin kysymykseen voi… Lue lisää >Tehtävänjakomääräys

oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

Oikeudenkäyntikulut määräytyvät sen mukaan, katsotaanko asia juridiselta kannalta sellaiseksi, jossa “sovinto on sallittu” (dispositiivinen asia) vai jossa “sovinto ei ole sallittu” (indispositiivinen asia). Sovinto on toki aina sinänsä sallittua indispositiivisessakin asiassa, ja tämä termi tarkoittaakin juridisesti sitä, että indispositiivinen asia vaatii viranomaisen myötävaikutusta, vaikka asia olisikin sinänsä riidaton. Lapsiasiat ovat pääosin sellaisia, jotka vaativat viranomaisen myötävaikutusta eli ovat indispositiivisia. Indispositiivisissa… Lue lisää >Oikeudenkäyntikulut lapsiasioissa

huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen on vakava henkisen väkivallan muoto, josta kärsii paitsi etävanhempi myös huoltokiusaamisen väline eli lapsi. Vaikka kertomuksia huoltokiusaamisesta on julkisuudessa jonkin verran, niin onneksi se ei kuitenkaan ole erotilanteissa kovin yleistä. Yleensä vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisen lapsensa asioista eronkin jälkeen ja mahdolliset riidatkaan eivät eskaloidu huoltokiusaamiseksi. Joskus kuitenkin lähivanhempi saattaa ottaa lapsen, jonka tietää olevan etävanhemmalle rakas, kiusaamisensa välineeksi. Lähivanhempi… Lue lisää >Huoltokiusaaminen

Oikeusapu lapsiasioissa

Mikäli lapsiasian kantajan tai vastaajan tulot ovat pienet, niin asiaan on mahdollista hakea oikeusapua. Pelkkään konsultointiin ei kuitenkaan saa oikeusapua yksityiselle lakipalvelun tarjoajalle, vaan tämä hoidetaan oikeusaputoimiston kautta. Sen sijaan hakemuksen tai vastauksen tekemiseen sekä tähän liittyvään konsultointiin ja asiassa edustamiseen tuomioistuimessa saa oikeusapua myös yksityisen lakipalvelujen tarjoajan palveluihin. Oikeusapu sekä sen mahdollinen määrä on mahdollista testata oikeusapulaskurilla, joka antaa… Lue lisää >Oikeusapu lapsiasioissa

Status quon merkitys

VT Jan-Olof Nyholm kirjoittaa hyvin Psyjuridican blogissa siitä, miten status quo eli vakiintuneet olosuhteet on noussut melkein kaikkien muiden perustelujen yläpuolelle, kun lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta on riitaa tuomioistuimessa. Tämän laajasti hyväksytyn periaatteen mukaan lapsen oloihin pitäisi tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia, sillä isot muutokset eivät ole lapsen edun mukaisia. Tämä taas voi johtaa sellaiseen virhepäätelmään, että lasta huoltoriidassa välineenä… Lue lisää >Status quon merkitys

Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

HUOM! Lakipaja on tauolla toistaiseksi. Alan pitää maksutonta lakipajaa Tapiolan kirjaston ryhmätyötilassa joka kuun ensimmäinen maanantai klo 15-17, alkaen maanantaina 1.11.2021. Mikäli maanantai osuu arkipyhään, lakipaja siirtyy tätä heti seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi joulukuun lakipaja on itsenäisyyspäivän vuoksi tiistaina 7.12. klo 15-17. Voit varata ajan lakipajaan tästä linkistä. Lakipaja on siis varattu perheoikeudellisiin kysymyksiin, ja jokaiselle on varattu aikaa maksimissaan 15… Lue lisää >Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin