Siirry suoraan sisältöön

tehtävänjakomääräys

tehtävänjakomääräys

Tehtävänjakomääräys

Suomessa lähtökohtana eron jälkeen on, että lapsi pysyy vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että lasta koskevissa asioissa tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Tästä on joitain poikkeuksia, mistä lisää seuraavassa kirjoituksessa. Mikäli toinen vanhemmista haluaa lapsen yksin omaan huoltoonsa, eikä tästä päästä vanhempien kesken sopimukseen (joka tulee vahvistaa lastenvalvojalla), asia voidaan ratkaista toisen tai molempien vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tällöin kysymykseen voi… Lue lisää >Tehtävänjakomääräys

yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Suomessa eron jälkeen yksinhuoltajuus on harvinainen, sillä yhteishuoltajuus on vahva lähtökohta, joka perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 3 §:ään. Huoltajan tehtävistä säädetään LHL:n 4.1 §:ssä seuraavasti: “Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.” Lapsen… Lue lisää >Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto ja tehtävänjakomääräys Suomessa lähtökohtana on se, että lapsi on eron jälkeenkin vanhempiensa yhteishuollossa eli lapsen huolto on yhteinen. Tätä voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, jonka vahvistaa joko lastenvalvoja tai tuomioistuin, taikka haastehakemuksella tuomioistuimeen, joka tekee asiassa oman ratkaisunsa. Lapsen huollon osalta on huomattava, että on olemassa myös vähemmän tunnettu välimuoto, jota käytetään tilanteissa, joissa huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen tietyistä… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus