Siirry suoraan sisältöön

tuomioistuin

lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa on toisiinsa vahvasti liittyviä elementtejä, jotka käsitellään tietynlaisen logiikan kautta lapsen etu edellä. Tässä artikkelissa käsittelemme näiden elementtien riippuvuussuhteita yleisesti tuomioistuimen päätöksentekoprosessissa. Näissä asioissa säädöspohja perustuu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Laki on säädetty vuonna 1983 ja tullut voimaan 1.1.1984, ja sitä on säännöllisesti päivitetty. Viimeisin päivitys lakiin on tehty 14.4.2023. Lapsen huolto… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

olosuhdeselvitys lapsen toive

Olosuhdeselvitys lapsiasiassa

Mikä on olosuhdeselvitys? Lapsenhuoltolain 16 §:n mukaan tuomioistuimen tulee lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevassa riidassa hankkia tarvittaessa olosuhdeselvitys sosiaalilautakunnalta eli hyvinvointialueelta. Selvityksen tarkoitus on hankkia tuomioistuimelle päätöksen tueksi mahdollisimman neutraalia tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista. Käytännössä selvitykset ovat tasoltaan jokseenkin kirjavia, joskin ne antavat yhden näkökulman asiaan, jossa vanhempien käsitykset eriävät toisistaan. Mikä on olosuhdeselvityksen tarkoitus? Olosuhdeselvitys pyydetään nimenomaan siksi,… Lue lisää >Olosuhdeselvitys lapsiasiassa

tehtävänjakomääräys

Tehtävänjakomääräys

Suomessa lähtökohtana eron jälkeen on, että lapsi pysyy vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että lasta koskevissa asioissa tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Tästä on joitain poikkeuksia, mistä lisää seuraavassa kirjoituksessa. Mikäli toinen vanhemmista haluaa lapsen yksin omaan huoltoonsa, eikä tästä päästä vanhempien kesken sopimukseen (joka tulee vahvistaa lastenvalvojalla), asia voidaan ratkaista toisen tai molempien vanhempien hakemuksesta tuomioistuimessa. Tällöin kysymykseen voi… Lue lisää >Tehtävänjakomääräys

status quo

Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Usein lapsiasioissa vedotaan latinankieliseen termiin status quo. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vakiintunutta tilannetta katsotaan lapsen kannalta, ja että tuon vakiintuneen tilanteen muuttaminen vaatii parempia perusteluja kuin sen ylläpitäminen. Asia ei toki ole aivan näin yksinkertainen, vaan lapsen etua punnitaan myös muilla perusteilla ja kokonaisvaltaisesti. Lapsen etu määrittyy lapsenhuoltolain (LHL, 361/1983) säännösten pohjalta. Pääsäännöt lapsen edun mukaiseen punnintaan löytyvät kyseisen… Lue lisää >Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto ja tehtävänjakomääräys Suomessa lähtökohtana on se, että lapsi on eron jälkeenkin vanhempiensa yhteishuollossa eli lapsen huolto on yhteinen. Tätä voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, jonka vahvistaa joko lastenvalvoja tai tuomioistuin, taikka haastehakemuksella tuomioistuimeen, joka tekee asiassa oman ratkaisunsa. Lapsen huollon osalta on huomattava, että on olemassa myös vähemmän tunnettu välimuoto, jota käytetään tilanteissa, joissa huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen tietyistä… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Elatusasia tuomioistuimessa

Mikäli lapsen elatuksesta ei päästä sopimukseen vanhempien kesken, tai joko lastenvalvojan tai lakimiehen avustuksella, niin asia voidaan viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Elatusasia tuomioistuimessa käsiteltynä tosin vie riitaisena usein paljon aikaa, jopa 1-2 vuotta. Elatusasia tuomioistuimessa on hakemusasia, jossa hakijana on lapsi, jota lähivanhempi edustaa. Tämä johtuu siitä, että elatus on lapselle tarkoitettua rahaa, vaikka se maksetaankin lähivanhemmalle. Kyse on siis lapsen… Lue lisää >Elatusasia tuomioistuimessa