Siirry suoraan sisältöön

vuoroasuminen

elatus

Elatuskanne vuoroasumisessa

Vuoroasuminen määritellään hallituksen esityksen (HE 88/2018 vp) sivulla 20 lähtökohtaisesti tilanteeksi, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta toisen vanhempansa luona. Lapsi voi kuitenkin asua virallisesti vain yhdessä osoitteessa, ja lapsen kanssa samassa osoitteessa asuva vanhempi on perinteisesti ns. lähivanhempi. Perinteisesti elatuskanne on jätetty lapsen nimissä vain ns. lähivanhemman toimesta, joka on saanut siihen lapsen nimissä täyden oikeusavun. Tämä johtui… Lue lisää >Elatuskanne vuoroasumisessa

elatus

Elatustuki lapselle

Elatustuki on elatustukilain (580/2008) mukainen lapsen oikeus saada Kelalta tukea seuraavissa elatustukilain 6 §:ssä mainituissa tilanteissa: 1) elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen; 2) elatusapua ei ole vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi; 3) elatusapu on vahvistettu maksettavaksi 9 §:ssä tarkoitettua täysimääräistä elatustukea pienempänä elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi; 4) lapsi ei ole vanhemmuuslain (775/2022) 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syntynyt… Lue lisää >Elatustuki lapselle

yleiset kustannukset

Yleiset kustannukset

Silloin tällöin tulee eteen tilanteita, joissa vanhemmilla on eri käsitys siitä, mitä yleiset kustannukset ovat ja mitkä kulut ovat erityisiä kustannuksia. Tällä on merkitystä, kun lasketaan elatusavun määrää. Aivan kaikkea ei voi toki koskaan määritellä tarkkaan, eikä elatuksen määrittely ole puhdasta matematiikkaa, joten vanhempien tulee pystyä keskustelemaan etenkin yllättävien kustannusten jakamisesta. Oikeusministeriön elatusapuohjeessa (OM 2007:2) sivulla 58 on lista lapsen… Lue lisää >Yleiset kustannukset

vuoroasuminen

Vuoroasuminen ja sen vaihtoehdot

Vuoroasuminen on noussut vähitellen tärkeäksi vaihtoehdoksi eron jälkeen, kun mietitään miten lapset asuvat vanhempiensa luona. On vuoroasumista toki ollut aiemminkin, mutta viime vuosina siitä on tullut yleisempää. Vuoroasuminen määritellään hallituksen esityksessä HE 88/2018 vp sivulla 20 seuraavasti: ”Vuoroasumisella tarkoitettaisiin lähtökohtaisesti tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta toisen vanhempansa luona.” Näin ollen vuoroasumista on sekin, jos lapsi on kahden… Lue lisää >Vuoroasuminen ja sen vaihtoehdot

elatuslaskuri

Elatuslaskuri vuoroasumiseen

Vuoroasuminen ja elatus on ollut pitkään oikeudellisesti epäselvää aluetta. Nyt olemme LEXEL Lakiasiaintoimistossa laatineet Excel-pohjaisen elatuslaskurin, jolla voit selvittää alustavasti elatuksen määrän vuoroasumistilanteessa. Elatuslaskuri käyttää oikeusministeriön uuden vuoroasumisen laskentakaavan (OM 2023:7) periaatteita ja se löytyy tästä linkistä. Laskurin antama tulos on vain ohjeellinen. Laskurin käyttöohjeet ovat tässä: Merkitse ensin lasten nimet ensimmäiselle riville, jossa lukee Lapsi 1, Lapsi 2, jne.… Lue lisää >Elatuslaskuri vuoroasumiseen

elatusapu

Elatusapu vuoroasumistilanteessa – Oikeusministeriön työryhmän ehdotus

Elatusapu ja sen laskenta vuoroasumistilanteessa on ollut jo liian pitkään epäselvä. Oikeusministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen (OM 2023:7) vuoroasuvan lapsen elatusavun määrittämisessä huomioon otettavista näkökohdista ja laskentaperiaatteista. Tällä ehdotetulla ohjeella täydennettäisiin vuonna 2007 julkaistua ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM 2007:2). Ehdotus vaikuttaa hyvin mietityltä ja toimivalta, ja siinä elatusapu lasketaan huomioiden vuoroasumisen erityispiirteet. Siinä on huomioitu hyvin lapsilisän… Lue lisää >Elatusapu vuoroasumistilanteessa – Oikeusministeriön työryhmän ehdotus

status quo

Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

Usein lapsiasioissa vedotaan latinankieliseen termiin status quo. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vakiintunutta tilannetta katsotaan lapsen kannalta, ja että tuon vakiintuneen tilanteen muuttaminen vaatii parempia perusteluja kuin sen ylläpitäminen. Asia ei toki ole aivan näin yksinkertainen, vaan lapsen etua punnitaan myös muilla perusteilla ja kokonaisvaltaisesti. Lapsen etu määrittyy lapsenhuoltolain (LHL, 361/1983) säännösten pohjalta. Pääsäännöt lapsen edun mukaiseen punnintaan löytyvät kyseisen… Lue lisää >Status quo ja sen merkitys lapsiasioissa

lapsi isän kanssa

Vuoroasuminen ja sen edellytykset

Vuoroasuminen nousee usein esille yhtenä toiveena keskusteluissa erovanhempien kanssa. Usein kuitenkin toive vuoroasumisesta on vain sillä vanhemmalla, joka ei asu vakituisesti lapsen kanssa samassa taloudessa. Jos lapsen kanssa asuva vanhempi vielä tätä ajatusta vastustaa, ovat mahdollisuudet vuoroasumiselle jo valmiiksi heikot. Vuoroasumisessa katsotaan kuitenkin myös kokonaisuutta ja ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta. Oikeuskäytännössä on yleisesti ottaen katsottu, että vuoroasuminen toimii parhaiten,… Lue lisää >Vuoroasuminen ja sen edellytykset

Vuoroasumisen vaikutus elatusapuun

HUOM! Tämä on vanha artikkeli, uudesta vuoroasumisen elatuslaskuristamme saat lisätietoa tästä artikkelista ja taustoitusta uudelle laskentatavalle tästä artikkelista. Itä-Suomen hovioikeus käsitteli 9.11.2021 antamassaan päätöksessä nro 586 (Dnro S 21/394) elatusavun määräytymistä vuoroasumistilanteessa. Tämä on edelleen asia, josta ei ole riittävästi selkeää ja oikeudenmukaista hovioikeuskäytäntöä, korkeimman oikeuden ratkaisuista puhumattakaan. Asiassa oli kyse siitä, ylittyykö elatusavun muutoskynnys, sekä siitä, mikä on elatusavun kohtuullinen määrä vuoroasumistilanteessa.… Lue lisää >Vuoroasumisen vaikutus elatusapuun

Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin

HUOM! Lakipaja on tauolla toistaiseksi. Alan pitää maksutonta lakipajaa Tapiolan kirjaston ryhmätyötilassa joka kuun ensimmäinen maanantai klo 15-17, alkaen maanantaina 1.11.2021. Mikäli maanantai osuu arkipyhään, lakipaja siirtyy tätä heti seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi joulukuun lakipaja on itsenäisyyspäivän vuoksi tiistaina 7.12. klo 15-17. Voit varata ajan lakipajaan tästä linkistä. Lakipaja on siis varattu perheoikeudellisiin kysymyksiin, ja jokaiselle on varattu aikaa maksimissaan 15… Lue lisää >Lakipaja perheoikeudellisiin kysymyksiin