Siirry suoraan sisältöön

yksinhuolto

yhteishuolto

Yhteishuolto lähtökohtana

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) yhtenä periaatteena on vanhempien yhteishuolto ja sen ensisijaisuus riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai erillään. Arvio tulee kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti ja tuomioistuimen tulee arvioida, mikä on juuri kyseessä olevan lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Lapsiasioissa ratkaisu perustuu aina lapsen etuun ja nimenomaan ratkaisun kohteena olevan lapsen yksilölliseen etuun. Lapsen etu on varsin… Lue lisää >Yhteishuolto lähtökohtana

yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Suomessa eron jälkeen yksinhuoltajuus on harvinainen, sillä yhteishuoltajuus on vahva lähtökohta, joka perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) 3 §:ään. Huoltajan tehtävistä säädetään LHL:n 4.1 §:ssä seuraavasti: ”Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.” Lapsen… Lue lisää >Yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto ja tehtävänjakomääräys Suomessa lähtökohtana on se, että lapsi on eron jälkeenkin vanhempiensa yhteishuollossa eli lapsen huolto on yhteinen. Tätä voidaan muuttaa vanhempien sopimuksella, jonka vahvistaa joko lastenvalvoja tai tuomioistuin, taikka haastehakemuksella tuomioistuimeen, joka tekee asiassa oman ratkaisunsa. Lapsen huollon osalta on huomattava, että on olemassa myös vähemmän tunnettu välimuoto, jota käytetään tilanteissa, joissa huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen tietyistä… Lue lisää >Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus