Tapaamisoikeus joulun aikaan oli ratkaistavana Helsingin hovioikeuden tänään 6.10.2021 antamassa päätöksessä nro 1311 asiassa S 20/1472 (linkki Edilex-tunnuksilla), jossa oli kysymys lasten oikeudesta tavata juutalaista isäänsä joulukuussa jokavuotiseksi määrätyn hanukkajuhlan aikaisen tapaamisen lisäksi myös joka toinen joulu. Lasten äiti on kristitty, ja käräjäoikeus oli rinnastanut hanukkajuhlan jouluun, ja tullut näin siihen päätelmään, että lapsilla on oikeus tavata isäänsä joka vuosi hanukkajuhlan aikaan ja viettää joka joulu äitinsä kanssa.
Hovioikeus kuitenkin pohti asiaa myös perhe-elämän suojan ja uskonnonvapauden osalta perus- ja ihmisoikeuksina, eikä ainoastaan vanhempien vaan myös lasten kannalta. Lasten isä riitautti valituksessaan hovioikeudelle käräjäoikeuden päätöksen ”yhteismitallisuuden”, eli joulun ja hanukkajuhlan rinnastamisen, ja katsoi, että tämä loukkaa yhdenvertaisuuden ohella lasten ja isän oikeutta perhe-elämän suojaan sekä oikeutta harjoittaa uskontoaan. Tapaamisoikeus ja sen sisällön määrittely tässä tapauksessa edellytti siten arviointia myös lasten ja vanhempien perhe-elämän suojasta sekä uskonnonvapaudesta. Lasten isä tarkensi olevansa uskonnoltaan messiaaninen juutalainen eli kristinuskoa tunnustava juutalainen, jolle joulu on tärkeä perhejuhla, vaikkei sillä isoa uskonnollista merkitystä hänelle itselleen olekaan. Toisaalta lapsiakaan ei ollut liitetty mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja lasten äiti kertoi syyksi sen, että hän kuuluu kristillisen kirkon vapaisiin suuntiin, joissa vain aikuiskaste hyväksytään.
Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut tullut esille mitään sellaista, joka osoittaisi Isän joulun vieton tapoihin liittyvän mitään lasten uskonnonvapautta loukkaavaa tai että nämä joulun vieton tavat hyökkäisivät lasten huoltajan eli äidin uskonnollista kasvatusoikeutta vastaan. Lisäksi hovioikeus totesi, että jouluevankeliumin lukemisen tai hengellisten joululaulujen puuttuminen ei sellaisenaan tarkoita lasten oikeuksien loukkausta. Hovioikeus tosin lisäsi, että tilanteen arviointi olisi luonnollisesti toinen, jos tapaava vanhempi esimerkiksi kieltäisi tai estäisi lasta harjoittamasta uskontoaan. Lopuksi hovioikeus katsoi joulun olevan yleisesti merkitykseltään ehkä keskeisin perhejuhla Suomessa, ja että lasten ja isän oikeutta perhe- elämään turvaa paremmin se, että lasten tapaamisoikeus isän kanssa vahvistetaan myös joulun ajalle.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja asiaa saatetaan käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa, jos valitus tehdään ja korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Joka tapauksessa tämä hovioikeuden päätös korostaa hyvin sitä, että tapaamisoikeus on lapsen oikeus ja että lapsella on oikeus perhe-elämän suojaan myös etävanhemman luona. Koska joulu nähtiin tärkeänä perhejuhlana myös ilman jouluevankeliumia ja hengellisiä joululauluja, hovioikeus katsoi, että lapsilla tulee olla tapaamisoikeus osallistua myös isänsä kulttuurin ja tapojen mukaiseen joulun viettoon, kunhan se ei sisällä lasten oman uskonkäsityksen kieltämistä lapsilta.
Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli sinulla on mitä tahansa tapaamisoikeuteen liittyviä kysymyksiä tai pulmia.
