Avioeroon, lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatusasioihin liittyy usein paljon kysymyksiä. Tälle sivulle on koottu joitain yleisiä erotilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Vastaukset ovat yleisluonteisia, ja jokainen tilanne arvioidaan toki aina tapauskohtaisesti.

Avioero

Miten avioeroa haetaan?

Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta joko yhdessä puolison kanssa tai yksin. Suomessa avioeroon ei tarvitse ilmoittaa syytä. Avioeroon kuuluu kuuden kuukauden harkinta-aika, elleivät vanhemmat ole asuneet erillään hakemushetkellä vähintään kaksi vuotta.

Avioerohakemuksen voi tehdä jommankumman puolison asuinpaikan käräjäoikeuteen postitse tai henkilökohtaisesti toimitettavalla lomakkeella tai nykyään myös sähköisesti OmaTuomioistuin-asiointipalvelussa.

Tutustu tarkemmin avioerohakemuksen tekemiseen.

Voiko puoliso estää avioeron?

Ei voi. Suomessa avioero voidaan myöntää, vaikka vain toinen puolisoista hakisi eroa. Toisen puolison suostumusta ei tarvita. Näin ollen esimerkiksi lausuman antaminen toisen tekemään avioerohakemukseen on sinänsä tarpeetonta, ellei asiaan liity vaikkapa oikeuspaikkakysymyksiä tai epäselvyyksiä erillään asumisen pituudesta.

Tutustu tarkemmin siihen, miten avioerohakemus tehdään.

Kauanko avioeroprosessi kestää?

Avioeroprosessi kestää yleensä vähintään puoli vuotta harkinta-ajan vuoksi. Jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta, avioero voidaan myöntää ilman harkinta-aikaa.

Tutustu tarkemmin avioerohakemuksen tekemiseen.

Voiko avioeron hoitaa sovinnollisesti?

Kyllä voi ja tämä on erittäin suositeltavaa. Monet erot voidaan hoitaa sovinnollisesti neuvottelemalla ja sopimalla lasten asioista sekä käytännön järjestelyistä yhdessä. Sovinnollinen ratkaisu säästää usein aikaa, rahaa ja henkistä kuormitusta. Myös sovitteluun perehtynyt asianajaja voi auttaa löytämään toimivia ratkaisuja eron eri vaiheissa.

Lue lisää sovittelusta ja sovinnollisesta ratkaisusta sekä siitä, ettei sovittelu ole koskaan liian myöhäistä. Tutustu myös follo-sovitteluun eli asiantuntija-avusteiseen huoltoriitojen sovitteluun ja siihen, millaisia asioita follo-sovittelussa voidaan käsitellä.

Tutustu myös maksuttomaan Lapsiperheen erokirjaan.

Lapsen huolto

Mitä yhteishuoltajuus tarkoittaa käytännössä?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen tärkeisiin päätöksiin myös eron jälkeen. Vanhemmat päättävät yhdessä esimerkiksi lapsen koulutukseen, terveydenhoitoon ja asumiseen liittyvistä merkittävistä asioista.

Lue lisää yhteishuoltajuudesta ja yksinhuoltajuudesta, yhteishuollosta lähtökohtana sekä lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Mitä eroa on yhteishuoltajuudella ja yksinhuoltajuudella?

Yhteishuoltajuudessa vanhemmat tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset myös eron jälkeen. Yksinhuoltajuudessa toinen vanhempi vastaa päätöksenteosta yksin.

Lue lisää yhteishuoltajuudesta ja yksinhuoltajuudesta sekä yhteishuollosta lähtökohtana.

Milloin yksinhuoltajuus voidaan määrätä?

Yksinhuoltajuus voidaan määrätä esimerkiksi silloin, jos vanhempien yhteistyö ei lainkaan onnistu tai lapsen etu sitä muuten edellyttää. Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Lue lisää yhteishuoltajuudesta ja yksinhuoltajuudesta sekä lapsen edusta.

Lapsen asuminen

Voiko lapsi päättää kumman vanhemman luona asuu?

Lapsi ei voi yksin päättää asumisestaan, mutta hänen mielipiteensä huomioidaan iän ja kehitystason mukaisesti. Mitä vanhempi ja kypsempi lapsi on, sitä enemmän hänen näkemykselleen yleensä annetaan painoarvoa. Ratkaisu tehdään kuitenkin aina lapsen edun perusteella.

Lue lisää lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Tutustu myös Lapsiperheen erokirjaan.

Milloin vuoroasuminen toimii?

Vuoroasuminen toimii yleensä parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät yhteistyöhön, asuvat riittävän lähellä toisiaan ja lapsen arki pysyy mahdollisimman tasaisena. Vuoroasumisen sopivuutta arvioidaan aina yksilöllisesti lapsen luonteen, iän, tarpeiden ja elämäntilanteen perusteella.

Lue lisää vuoroasumisesta ja siitä, miten vanhempien yhteistyö vaikuttaa järjestelyn toimivuuteen. Tutustu myös Lapsiperheen erokirjaan.

Voiko vuoroasuminen toimia riitaisassa erossa?

Vuoroasuminen voi olla mahdollista myös riitaisessa tilanteessa, mutta se edellyttää yleensä vanhemmilta riittävän hyvää yhteistyökykyä ja kykyä sopia lapsen arkeen liittyvistä asioista.

Lue lisää vuoroasumisesta ja riittävän hyvästä yhteistyökyvystä. Tutustu myös Lapsiperheen erokirjaan.

Voiko lapsen kanssa muuttaa toiselle paikkakunnalle eron jälkeen?

Lapsen kanssa muuttaminen toiselle paikkakunnalle voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen asumiseen ja tapaamisten toteutumiseen. Jos lapsi on yhteishuollossa, lapsen muutosta tulee lähtökohtaisesti sopia yhdessä molempien huoltajien kesken. Tilanne arvioidaan aina lapsen edun näkökulmasta.

Lue lisää yhteishuollosta ja päätöksenteosta sekä lapsen asumiseen liittyvistä kysymyksistä.

Lapsen tapaamisoikeus

Voiko toinen vanhempi estää tapaamiset?

Toisen vanhemman ei lähtökohtaisesti tule estää lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia ilman painavaa syytä. Jos tapaamissopimusta ei noudateta tai tapaamisia estetään toistuvasti, tilanteeseen kannattaa hakea oikeudellista apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimelta.

Lue lisää tapaamisoikeudesta, tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta ja siitä, mitä vaihtoehtoja tapaamisoikeuden osalta on eron jälkeen.

Elatus

Miten lapsen elatusapu määräytyy?

Elatusavun määrään vaikuttavat muun muassa vanhempien tulot, lapsen tarpeet, asumisjärjestelyt ja se, kuinka paljon aikaa lapsi viettää kummankin vanhemman luona.

Lue lisää lapsen elatuksesta ja elatusavun suuruuden vahvistamisesta lastenvalvojalla. Tutustu tarvittaessa myös vuoroasumisen elatuslaskuriin.

Mitä tehdä, jos toinen vanhempi välttelee elatusvastuuta?

Elatusvastuun välttelyyn kannattaa puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa elatusapu voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimessa jopa vuoden ajalta takautuvasti. Maksamattomia elatusapuja voidaan periä ulosoton kautta.

Lue lisää lapsen elatuksesta ja elatusasiasta tuomioistuimessa. Tutustu myös Lapsiperheen erokirjaan.

Riidat ja sovittelu

Mitä tehdä, jos avioero muuttuu riitaisaksi?

Riitaisessa tilanteessa kannattaa hakea oikeudellista apua mahdollisimman varhain. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmin ristiriitoja voidaan usein hallita. On myös hyvä pyrkiä siihen, että lasten asioista sovitaan ennen kuin muutetaan virallisesti erilleen.

Lue lisää lapsen näkökulmasta riitaisessa erotilanteessa sekä Apua eroon – ajoissa -artikkelista. Tutustu myös maksuttomaan Lapsiperheen erokirjaan.

Mitä follo-sovittelu tarkoittaa?

Follo-sovittelu on tuomioistuimessa toteutettava sovittelumenettely, jossa pyritään löytämään lapsen edun mukainen ratkaisu ilman pitkää oikeudenkäyntiä. Sovittelussa vanhemmat itse pyrkivät löytämään ratkaisun yhdessä asiantuntijoiden avustuksella. Sovittelussa on mukana vanhempien lisäksi sovitteluun erikoistunut tuomari, lasten asioihin perehtynyt asiantuntija-avustaja sekä vanhempien omat asiamiehet.

Lue lisää follo-sovittelusta ja siitä, miten siihen kannattaa valmistautua.

Omaisuus ja avioehto

Vaikuttaako avioehto avioeroon?

Kyllä. Avioehto voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten puolisoiden omaisuus jaetaan avioerossa.

Tutustu Lapsiperheen erokirjaan, josta löytyy tietoa myös omaisuuden jaosta.

Pitääkö kaikki omaisuus jakaa avioerossa?

Omaisuuden jakaminen riippuu muun muassa avioehdosta ja siitä, mitä omaisuutta puolisoilla on. Omaisuuden jako tehdään osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Osapuolet voivat myös tehdä keskenään ositussopimuksen ja sopia omaisuuden jakamisesta suhteellisen vapaasti.

Tutustu Lapsiperheen erokirjaan, josta löytyy tietoa myös omaisuuden jaosta.

Tarvitsetko apua erotilanteessa?

Avioeroon ja lasten asioihin liittyvät tilanteet voivat herättää paljon kysymyksiä, eikä kaikkiin tilanteisiin löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Jos et löytänyt vastausta omaan tilanteeseesi tai tarvitset oikeudellista apua, voit olla yhteydessä meihin esimerkiksi lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen, elatusasioihin ja avioeroon liittyvissä kysymyksissä. Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.