Lapsen huolto on yksi keskeisimmistä kysymyksistä lapsiasiassa. Etenkin kansainvälisissä eroissa lapsen huollolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Lue huollosta lisää tästä.
Lapsen asuminen tarkoittaa perinteisesti sitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lisäksi vuonna 2019 uudistetussa laissa on uusi asumisen muoto eli vuoroasuminen. Lue asumisesta lisää tästä.
Lapsen tapaamisoikeus tarkoittaa oikeutta tavata sitä vanhempaa jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeudesta puhutaan vain silloin kun kyse ei ole vuoroasumisesta. Lue lisää tapaamisoikeudesta tästä.
Lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lue lisää elatuksesta tästä.
Vuoroasuminen on haastavin asumismuoto sekä lapselle että vanhemmille. Se edellyttää vanhempien välillä riittävän toimivaa yhteistyötä ja lapsen edun aitoa huomioimista. Lue lisää vuoroasumisesta tästä.
Follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu on ensisijainen tapa saada ratkaistua lapseen liittyvä riita-asia sovinnollisesti. Prosessi on joustava. Lue lisää follo-sovittelusta tästä.
Kansainvälinen toimivalta Kun lapsiasioissa on kansainvälinen liittymä (eli toinen asianosainen asuu ulkomailla tai on vieraan valtion kansalainen), tuomioistuimen on viran
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (LHL, 361/1983) yhtenä periaatteena on vanhempien yhteishuolto ja sen ensisijaisuus riippumatta siitä, asuvatko vanhemmat
Lapsikaappaus määritellään Haagin lapsikaappaussopimuksessa (Haagissa 25. lokakuuta 1980 tehty kansainvälistä lapsikaappausta koskeva yleissopimus), joka oli saatettu voimaan Suomessa vuonna 1994.
