Moni etenkin ensimmäistä kertaa lakipalveluja tarvitseva miettii, mitä eroa on jos asiaa hoitaa asianajotoimisto tai lakiasiaintoimisto. Ja mitä eroa näillä edes tosiasiassa on ja onko?
Asianajotoimisto voi harjoittaa vain asianajotoimintaa, ja sen osakkaiden tulee olla Suomen asianajajaliiton jäseniä. Lakiasiaintoimisto puolestaan voi harjoittaa myös muuta liiketoimintaa, ja sen osakkaiden ei tarvitse olla asianajajaliiton jäseniä. Suurin ero liittyy siis tähän hallintopuoleen ja siihen, että asianajotoimisto ei pääsääntöisesti saa harjoittaa mitään muuta liiketoimintaa kuin asianajotoimintaa.
Asianajotoimisto on myös tiukemmin Suomen asianajajaliiton valvonnassa. Vaikka asianajoalaa eli asianajajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiasiamiehiä (lupalakimies) molempia valvoo Valvontalautakunta, asianajotoimistoja valvotaan myös muulla tavoin asianajajaliiton toimesta. Tämä ei toki tarkoita, etteikö lakiasiaintoimistojenkin toimintaa valvottaisi muulla tavoin. Asianajotoimiston toiminta on kuitenkin tiukemmin asianajajaliiton omassa valvonnassa.
Asianajotoimisto työllistää usein sekä asianajajia että lakimiehiä. Sen sijaan lakiasiaintoimistoissa on virallisesti vain lakimiehiä, vaikka he olisivatkin suorittaneet asianajajatutkinnon. Tämä johtuu käytännössä siitä, että Asianajajaliittoon kuuluvissa toimistoissa ei voi harjoittaa muuta toimintaa kuin asianajoa.
Sekä ammattieettisistä syistä että jo suoraan lainkin perusteella (esim. salassapitovelvollisuus, tietoturva, vastuuvakuutukset) LEXEL Lakiasiaintoimistossa noudatetaan sekä Suomen Asianajajaliiton mukaista hyvää asianajotapaa että muita oikeudenkäyntiavustajien toimintaa säänteleviä ohjeita ja suosituksia. Näin ollen tosiasiallinen ero asiakkaan kannalta siinä onko kyseessä asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto on meidän tapauksessamme varsin pieni. Tärkeämpää onkin miettiä, tuletko asiamiehesi kanssa toimeen ja luotatko häneen henkilökohtaisesti.
Mikäli kaipaat apua juridisessa ongelmassasi, ota rohkeasti yhteyttä niin tehdään maksuton tilannekartoitus!
