Tuomioistuinsovittelu huoltoriidoissa, eli ns. follo-sovittelu, on erittäin tärkeä vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelulla voidaan parhaassa tapauksessa välttää kokonaan ja heti alkuunsa asian kärjistyminen ja tuomioistuinkierre huoltoriidassa. Sovittelu perustuu riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annettuun lakiin (394/2011). Tässä kirjoituksessa pureudumme muutamiin ydinkysymyksiin liittyen follo-sovitteluun.
Mikä on follo-sovittelu?
Follo-sovittelu on erityinen lapsiasioihin erikoistunut asiantuntija-avusteinen sovittelumalli. Follossa on mukana sovitteluun erikoistunut tuomari, sosiaalityöntekijä tuomarin työparina ja asiantuntija-avustajana lapsen edun näkökulmasta, molemmat vanhemmat sekä vanhempien asiamiehet. Follo-sovittelun käytännön toteuttamisessa on monenlaisia työkaluja, ja näiden käyttäminen on viime kädessä sovittelua johtavan tuomarin käsissä, mutta on myös tärkeää, että asiamiehet osaavat ehdottaa sovintoa edistäviä toimintatapoja. On myös hyvä muistaa, että sovittelussa ei haeta sinänsä aineellisen oikeuden mukaista lopputulosta, vaan sellaista ratkaisua, joka tyydyttää osapuolten eli vanhempien tarpeet ja intressit, mutta joka on myös lapsen edun mukainen.
Mitä asioita sovittelussa voidaan käsitellä?
Follo-sovittelussa tilannetta voidaan käsitellä kokonaisvaltaisemmin ja huomioida kaikki vanhempien välillä riitaa aiheuttavat kysymykset, ja niihin voidaan keksiä luovia ratkaisuja. Kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa tavallisena riita-asiana, huomio kiinnittyy usein kapeaan alaan kysymyksiä eikä niihin yleensä voida keksiä luovia ratkaisuja. Kun kyse on sovinnosta, niin sovintoratkaisuun voidaan kirjata paljon sellaisiakin asioita, joita ei missään riita-asian ratkaisussa kirjattaisi. Tämä johtuu siitä, että riita-asian ratkaisussa pyritään pitämään asiat täytäntöönpanokelpoisina, kun taas sovintoratkaisuun voidaan sisällyttää myös muita asioita. Täytäntöönpanokelpoisuus ei ole sovintoratkaisussa niin tärkeää, koska siinä vain kirjataan millä edellytyksillä molemmat ovat valmiita sovittuihin asioihin kokonaisuutena. Toki sovintoratkaisussa on myös täytäntöönpanokelpoisia asioita, kyse on pikemminkin siitä, että sovintoratkaisuun voidaan sisällyttää asioita laajalla kirjolla.
Miten follo-sovittelu käytännössä toimii?
Follo-sovittelun malli on fasilitatiivinen eli auttava ja tukeva. Sovittelua johtavan tuomarin tehtävänä ei siis ole ratkaista asiaa, vaan auttaa ja tukea osapuolia sekä muita sovitteluun osallistuvia yhdessä löytämään ratkaisut riitaisiin kysymyksiin. Sovittelussa pääroolissa ovat siis vanhemmat itse. Vanhemman avustajan rooli on paitsi tukea osaltaan sovinnon löytämistä, myös valvoa oman asiakkaansa edun toteutumista. Avustajan on hyvä perehtyä asiaan ennalta ja keskustella erilaisista kysymyksistä jo ennakkoon päämiehensä kanssa, jotta päämies on valmistautunut sovitteluun. Tärkeintä sovittelussa on toki avoin mieli ja ratkaisukeskeisyys, mutta on myös muistettava samanaikaisesti pitää omia puoliaan.
Onko sovittelu vapaaehtoinen?
Follo on ennen kaikkea vapaaehtoinen prosessi, eli se edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat suostuvat siihen. Vapaaehtoisuus jatkuu koko prosessin ajan loppuun saakka, eli osallistuminen sovitteluun ei tarkoita sitä, että asia soviteltaisiin jotenkin pakolla suostumuksen antamisen jälkeen. Missä tahansa vaiheessa kumpi tahansa voi todeta, että tästä ei nyt tule mitään, jolloin sovittelu lopetetaan. Jos asiassa on aikanaan tehty samalla hakemus riitaprosessiin, niin asia jatkuu tällöin automaattisesti riitaisena tavallisessa käräjäoikeusprosessissa. Jos asiassa on tehty ainoastaan hakemus follo-sovitteluun, niin asian käsittely päättyy siihen.
Mikäli sinulla on kysyttävää sovittelusta tai mistä tahansa eroon ja lapsiin liittyvästä asiasta, niin ota yhteyttä. Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.
