Avioeron jälkeen lapsen yhteishuoltajuus on lähtökohta, johon on erikseen haettava muutosta jos siihen on tarvetta. Avoliitossa lähtökohtaisesti lapsen huoltajana on äiti, mutta yhteishuolto saadaan erikseen vahvistettua lastenvalvojalla isyyden vahvistamisen kautta. Lapselle voidaan nykyään vahvistaa myös kaksi äitiä, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidon avulla ja molemmat äidit tähän suostuvat.
Lapsen yhteishuoltajuus tarkoittaa päättämistä lapsen asioista yhdessä, ja yksinhuoltajuus päättämistä lapsen asioista yksin. Huoltajuudella ja biologisella vanhemmuudella ei siis ole sinänsä yhteyttä. Myös muu henkilö kuin lapsen biologinen vanhempi voi olla lapsen huoltaja. Yleensä kuitenkin lapsen biologiset vanhemmat ovat lapsen yhteishuoltajia myös avioeron jälkeen. Huoltaja huolehtii lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta, ja huoltajalla on oikeus saada lapseen liittyviä tietoja viranomaisilta kuten koulusta tai lastensuojelusta. Huoltaja tai huoltajat yhdessä päättävät esimerkiksi mihin kouluun lapsi menee tai tehdäänkö lapselle joku isompi lääketieteellinen toimenpide. Mikäli jokin asia on kiireellinen, eikä toisen huoltajan mielipidettä voida kysyä, toinen huoltaja voi yksinkin tehdä päätöksen vaikka kyseessä olisi yhteishuoltajuus.
Jos lapsella on useampi kuin yksi huoltaja joilla on yhteishuoltajuus, ja nämä huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen asioista niin että lapsen etu vaarantuu, yksi huoltaja voi hakea lapsen yksinhuoltajuutta käräjäoikeuteen jätettävällä hakemuksella. Tällöin se huoltaja jolta hakemuksessa ollaan viemässä huoltajuutta voi vastauksessaan käräjäoikeudelle vastaavasti hakea vastavaatimuksella yksinhuoltajuutta. Kun käräjäoikeudessa on vireillä riitainen huoltoon liittyvä asia, niin yleensä tästä tilataan olosuhdeselvitys lapsen kotipaikan hyvinvointialueelta. Olosuhdeselvityksen perusteella käräjäoikeudella on paremmat mahdollisuudet tehdä asiassa lopulta lapsen edun mukainen ratkaisu.
Olosuhdeselvitys kuitenkin kestää helposti 6-9 kuukautta siitä kun käräjäoikeus on tehnyt asiasta pyynnön hyvinvointialueelle, sen lisäksi että hakemuksesta käräjäoikeuteen tuohon pyyntöön hyvinvointialueelle menee helposti noin 3 kuukautta lisää. Näin ollen mikäli hakemuksen jättämisen ja olosuhdeselvityksen valmistumisen välillä on tiedossa sellaisia päätöksiä, joiden viivästyminen olisi lapsen edun vastaista, käräjäoikeus voi antaa väliaikaismääräyksen, jolla yhteishuoltajuus jaetaan tehtävänjakomääräyksin, jossa yhdelle huoltajalle annetaan oikeus päättää tällaisista asioista yksin. Tätä väliaikaismääräystä tulee kuitenkin erikseen hakea ja perustella, ja tämän käsittelemiseen järjestetään myös oma istuntonsa. Väliaikaismääräyksen saamiseen tällaisessa asiassa menee yleensä noin 2-4 kuukautta. Tämän vuoksi hakemus väliaikaismääräyksestä kannattaa jättää samalla kun tekee hakemuksen yksinhuollosta, jolloin väliaikaismääräyshakemus voidaan käsitellä samalla kun käräjäoikeus päättää olosuhdeselvityksen teettämisestä.
Mikäli sinulla on huoltoon liittyviä kysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä. Voit myös varata ajan maksuttomaan tilannekartoitukseen.
